Sanarytmien vaikutus kuultujen rytmien oppimiseen
Tutkielmani kohdistuu sanarytmien käyttöön rytmiikan oppimisessa. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään rytmiikan oppimista laajemminkin, koska sanarytmit ovat osa monimuotoista musiikillisen oppimisen kokonaisuutta.
Musiikillinen ilmaisu on kehon ja mielen yhteistyötä: kehon avulla toteutetaan mielessä muodostuvia musiikillisia mielikuvia. Sanarytmit ovat oiva väline rytmisten mielikuvien kehittämiseen, ja hyvä koordinaatiokyky on edellytys onnistuneelle soittosuoritukselle. Tutkimukseni empiirinen aineisto liittyy sanarytmeihin.
Tutkimukseni teoreettinen tausta muodostuu rytmiopista, rytmiikan oppimisen lähtökohdista ja didaktisista sovelluksista. Oppimisen lähtökohtina tarkastelen musiikillista kehitystä ja motorista oppimista sekä pohdin kielen yhteyttä rytmin oppimiseen. Didaktiset sovellukset painottuvat sanarytmeihin.
Sanarytmien käyttöä tutkittiin kokeellisella menetelmällä vertaamalla keskenään taputusrytmin sekä yhtäaikaisen sana- ja taputusrytmin avulla tapahtuvaa oppimista. Tutkimus toteutettiin erään pohjoissuomalaisen yläkoulun 7–9 musiikkiluokkien oppilaiden keskuudessa. Tutkimukseen osallistujiksi valikoitiin sattumanvaraisesti 30 musiikkiluokkien oppilasta.
Suorittamassaan rytmitestissä osallistujat kuulivat pelkkiä taputusrytmejä sekä yhtäaikaisia sana- ja taputusrytmejä. Osallistujien suoritteita verrattiin keskenään. Mittasin oppimiseen vaadittavia toistomääriä. Analysoin lisäksi osallistujien suoritteiden oikeellisuutta jokaisen rytmitehtävän viimeisillä toistoyrityksillä, koska rytmitehtävistä kuultiin rajallinen määrä toistoja. Lisäksi arvioin kuinka hyvin osallistujien suoritteissa säilyi metrinen tarkkuus arvioimalla tempon ylläpitoa.
Testisuoritteiden analyysissa ilmeni, että sanarytmien avulla taputusrytmit opittiin tehokkaammin kuin pelkästään taputtaen. Sekä helpoissa että vaikeissa rytmitehtävissä sanarytmien avulla tapahtuva oppiminen oli tilastollisesti merkitsevästi tehokkaampaa kuin oppiminen ilman sanarytmejä. Tutkimustulokset osoittavat sanarytmien olevan tehokas rytminoppimisväline.
Sanarytmit ovat tutkimustulosteni perusteella monipuolisia työvälineitä rytmiikan oppimisessa. Suosittelen musiikin parissa työskenteleviä henkilöitä perehtymään sanarytmien hyödyntämismahdollisuuksiin ennakkoluulottomalla asenteella.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [28121]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Liikuntapelien vaikutus motoristen taitojen kehittymiseen esikouluikäisillä lapsilla
Piirainen, Risto (2021)Motoristen perustaitojen kehittyminen luo pohjaa lapsen liikkumiselle ja kokonaisvaltaiselle fyysiselle aktiivisuudelle. Virtuaalisten liikuntapelien (exergames) yhteyttä motoristen taitojen hallintaan on aiemmin tutkittu ... -
Effect of Childhood Developmental Coordination Disorder on Adulthood Physical Activity : Arvo Ylppö Longitudinal Study
Tan, Jocelyn L.K.; Ylä‐Kojola, Anna‐Mari; Eriksson, Johan G.; Salonen, Minna K.; Wasenius, Niko; Hart, Nicolas H.; Chivers, Paola; Rantalainen, Timo; Lano, Aulikki; Piitulainen, Harri (Wiley, 2022)Individuals at risk of Developmental Coordination Disorder (DCD) have low levels of physical activity in childhood due to impaired motor competence, however physical activity levels in adulthood have not been established. ... -
Kodin maantieteellisen sijainnin ja alueen asukastiheyden yhteys lasten motoristen taitojen tasoon ja kehitykseen
Haapala, Siiri; Hurtig, Jeremias (2021)Motoriset perustaidot ovat perusta kaikelle liikkumiselle. Ne tukevat fyysistä kasvua ja mahdollistavat erilaisten liikuntamuotojen harrastamisen myöhemmin elämässä. Ympäristötekijöillä on merkitystä lapsen motoristen ... -
Varhaiskasvatusikäisten lasten unen määrän yhteys motorisiin taitoihin ja liikkumiseen
Mörsky, Emmi; Mönkkönen, Tiia (2021)Uni on yhteydessä lasten fyysiseen, kognitiiviseen ja emotionaaliseen kehitykseen sekä oppimiseen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin varhaiskasvatusikäisten lasten unen määrän yhteyttä liikkumis- ja pallonkäsittelytaitoihin, ... -
Editorial : DCD13 “Bridging the Disciplines”
Houwen, Suzanne; Smits-Engelsman, Bouwien; Asunta, Piritta; Viholainen, Helena; Schoemaker, Marina (Elsevier, 2021)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.