Deindustrialisaatio ja muutoksen hallinta Kouvolassa

Abstract

Globaalien markkinoiden ja digivallankumouksen myötä Suomen metsäteollisuus on jo pidemmän aikaa käynyt läpi rakenteellista muutosta. Kansainvälinen kilpailu, tehostamisvaatimukset sekä painopaperin kysynnän lasku ovat johtaneet ylikapasiteetin poistoon, joka yhdessä Suomen sisäisen talouden ja elinkeinojen rakennemuutoksen kanssa on vaikuttanut merkittävästi paperiteollisuuden työpaikkojen vähenemiseen. Metsäteollisuuden historia Suomen viennin veturina on oikeuttanut sellu- ja paperiteollisuuden edun ajamista metsä-, energia- ja talouspolitiikassa. Paperiteollisuutta kohdannut rakennemuutos noudattelee myös muita länsimaita kohdannutta perinteisen teollisuuden katoa, mutta onko muutokseen osattu varautua?

Tutkimuksen kohteena on deindustrialisaatio – tässä tapauksessa paperiteollisuuden rakennemuutos seurauksineen – ja ilmiö on rajattu tutkittavaksi Kouvolan kontekstissa. Tutkittava tapaus on 2006 Voikkaan paperitehtaan lakkauttamisen käynnistämä paperiteollisuuden nykymuotoinen rakennemuutos ja tutkimusintressit kohdistuvat muutoksen sosiaalisisiin ja taloudellisiin seurauksiin, muutoksen hallintaan sekä alueellisiin tulevaisuusnäkymiin. Tutkimusaineisto koostuu kymmenestä teemahaastattelusta, joista puolet on kerätty haastattelemalla Voikkaan ja Myllykosken tehtailta irtisanottuja henkilöitä ja puolet alueella vaikuttavia asiantuntijoita. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä soveltaen.

Työpaikkojen vähenemisen paperitehtaiden lakkautusten myötä nähdään vaikuttaneen alueeseen monin tavoin. Menetettyjä työpaikkoja on pyritty korvaamaan uusilla, ja julkista taloutta on pyritty sopeuttamaan muuttuneeseen tilanteeseen. Valtion ja kunnan roolit muutoksen johtamisessa näyttäytyvät kuitenkin epäselvinä ja toimenpiteiden aloittaminen liian hitaana. Deindustrialisaatio on yhdessä kuntaliitoksen kanssa vaikuttanut yhteisöllisiin rakenteisiin ja tehtaan muovaamiin identiteetteihin. Irtisanomisilla on ollut suuri vaikutus sekä yksilöiden että perheiden tasolla. Muutos nähdään kuitenkin myös mahdollisuutena jollekin uudelle. Vaikka paperiteollisuuden nopea alasajo on ollut Kouvolalle suuri haaste, siitä selviytymiseen halutaan uskoa. Alueen uuden nousun arvellaan vaativan pitkäjänteistä kehitystyötä niin asumisen kuin yrittämisen ympäristönä. Uusien innovaatioiden syntyä tulisi edistää, ja alueen vahvuuksia tunnistaa sekä hyödyntää tehokkaammin.

The Finnish forest industry has been going through a structural change following the global market developments and the digital revolution. International competition, effectiveness improvement claims and the downward trend in printing paper demand has led to overcapacity reductions. Combined with structural change in the economy and trade of Finland, this has caused a reduction in paper industry jobs. The historical role of the forest industry as the engine of Finnish exports has justified forming forest, energy and trade policies beneficial to it. The structural change faced by the Finnish paper industry is similar to the structural changes encountered in other western countries. However, the preparation for and the aftercare of its consequences can be questioned.

This research’s subject is deindustrialization – specifically the structural change of the paper industry and its consequences – and the phenomenon is demarcated to be studied in the Kouvola region. Current structural change of the paper industry in the region, put in motion by the Voikkaa paper mill shutdown, forms the basis of this case study. This research focuses on social and economic consequences, change management and the future prospects of the area facing deindustrialization. The research data consists of ten semi-structured interviews. Half of these give a voice to former paper factory workers and the other half consists of experts from different fields. The data is analyzed by applying a theory-driven content analysis.

It is acknowledged that the reduction of jobs by consequence of paper mill shutdowns has impacted the Kouvola region in many ways. Creating new replacing jobs and adjusting public finance are some of the attempted measures to cope with the changed situation. On this issue, the roles of the Finnish State and the City of Kouvola are blurred, and the timescale of modifying measures is seen as too long. Deindustrialization together with the consolidation of municipalities in the region has impacted on the communal structures and the identities formed around the paper mills. However, the change is also believed to be an opportunity for developing something new. Although the quick rundown of the paper industry is a huge challenge for Kouvola, it is believed that Kouvola will recover. The future prospects of the region require continuous development of both the living and business environment. New innovations should be promoted and the strengths of the region should be recognized and exploited in a more efficient manner.