Vessapaperia ja veistoksia : Mäntän kaupungin muutos tehdaskaupungista taidekaupungiksi
Metsäteollisuuden deindustrialisaatio on aiheuttanut uudelleen rakenteistumista, mikä vaikuttaa pieniin asutuskeskuksiin jotka aiemmin ovat olleet riippuvaisia paperi- ja selluloosatehtaista. Pro gradu –työssäni olen kuvaillut ja analysoinut tapoja joilla Mänttä, pieni paperiteollisuuskaupunki, on selvinnyt suurista muutoksista. Mänttä on vastannut muutoksiin pyrkimällä investoimaan kulttuuriin ja taiteeseen. Mänttä pyrkii nykyään profiloitumaan ”taidekaupunkina”, sillä siellä järjestetään lukuisia taidenäyttelyitä ja kulttuuritapahtumia. Vuonna 2006 Mänttä haki Euroopan kulttuuripääkaupungin titteliä mutta ei saanut sitä. Olen analysoinut Mäntän muutosprosessia tehdaskaupungista taidekaupungiksi. Aineisto koostuu 12 Mäntässä tekemästäni haastattelusta, kulttuuripääkaupunkihakemuksesta ja kaupunkistrategiasta vuodelle 2020.
Mänttä on kaupunki, jossa suuri osa väestöstä on aikoinaan työskennellyt selluloosatehtaassa, minkä lisäksi kaupungissa toimii edelleen paperitehdas. Mänttä sijaitsee Pirkanmaalla Länsi-Suomessa ja väestömäärä on nykyään suurin piirtein puolet siitä, mitä se on suurimmillaan ollut. Vuonna 2009 Mänttä ja Vilppula tekivät kuntaliitoksen ja kaupunki tunnetaan nykyisin Mänttä-Vilppulana. Mitä tulee metsäteollisuuteen, Mänttä on kokenut perustavanlaatuisia muutoksia kolmen viime vuosikymmenen aikana. Aikaisemmin kaupungissa oli Serlachiuksen paperitehdas, joka työllisti suuren osan kaupungin ihmisistä. Yhtiö perustettiin Mänttään 1800-luvulla ja se kukoisti vuosikymmeniä. Yhtiön pääkonttori muutti pois Mäntästä 1980-luvulla ja pian sen jälkeen selluloosatehdas suljettiin. 1990-luvun lama aiheutti sen että Mänttä nähtiin esimerkkinä kuolevasta teollisuuskaupungista.
Aineistoni luo kuvan kaupungista joka aikaisemmin tunnettiin tehtaastaan, nykyisin taiteesta. Kulttuurielämän nousu esitetään loogisena jatkumona, menestystarinana tehdaskaupungista taidekaupungiksi. Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole objektiivinen totuus, vaan kuvauksia ja visioita joita kerrotaan.
Aineistoni luo diskurssia jonka mukaan kulttuuri ja taide tuovat kuuluisuutta ja lisäarvoa Mäntälle ja vetää puoleensa matkailijoita ja rahaa, vaikka kaupungin infrastruktuuria ei ole suunniteltu matkailun tarpeeseen ja kulttuurialan työpaikkojakin on vain muutamia.
Tutkimuksen taustalla on kansainvälinen tutkimushanke ”Northern Communities in a Changing World: Towards a Better Understanding of Global Competition”. Toimin hankkeessa tutkimusapulaisena kesäkuusta 2009 aina lokakuuhun 2010 asti ja tein pro gradu -työni tähän hankkeeseen liittyen. Tutkimushanketta johdetaan Kanadan Pohjois-Ontariosta, jossa myös tutkimuksen pääpaino on. Kansainvälisen vertailun vuoksi tutkimuksessa ovat mukana myös Suomi ja Uruguay.
...
Alternative title
Mäntän kaupungin muutos tehdaskaupungista taidekaupungiksiKeywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29524]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Paperiliitto ja kilpailukyky-yhteiskunta : Paperilitto suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutoksen vuosina 1985-2009
Laakkonen, Mikko (2010)Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, miten Paperiliitto on toiminut suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutoksen vuosina 1985-2009. 1980-luvulla tehtiin poliittisia päätöksiä, jotka avasivat kotimaisia markkinoita ulkomaiselle ... -
Deindustrialisaatio ja muutoksen hallinta Kouvolassa
Salmi, Anni (2015)Globaalien markkinoiden ja digivallankumouksen myötä Suomen metsäteollisuus on jo pidemmän aikaa käynyt läpi rakenteellista muutosta. Kansainvälinen kilpailu, tehostamisvaatimukset sekä painopaperin kysynnän lasku ovat ... -
Taidekentän käsityksiä kaupunkitilasta : Guggenheim Helsinki -keskustelut 2012
Hannikainen, Otto (2015) -
Villakankaasta kulttuuriksi : Verkatehtaan kulttuurikeskus Hämeenlinnan kaupungin kehitysprojektina
Oinaala, Anu (2011)Pro gradu -tutkielmassani käsittelen Verkatehtaan kulttuurikeskuksen suunnittelua ja rakentamista Hämeenlinnan kaupungin kehittämisprojektina. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää kuinka Hämeenlinnan kaupunki käytti ... -
Seinäjoen kaupungin poliittiset kulttuurit 1960–1975
Pihlajamäki, Annina (2019)1960-luku oli Suomessa paitsi hyvinvointivaltion syntyaikaa, myös voimakkaan kaupungistumisen aikakautta. Suomen kaupungistumiskehitystä edistettiin lainsäädännöllä, joka poisti uusilta perustettavilta kaupungeilta ...