Tässä tutkielmassa tarkastellaan Mikkelin Tuppuralan kaupunginosan Graanin alueen muutosta entisestä teollisuusalueesta asumisen ja palveluiden kaupunkiympäristöksi. Tutkielman aikajänne alkaa vuodesta 1986, jolloin alueella toiminut mekaanisen metsäteollisuuden yritys, Oy Grahn Ltd, ajautui konkurssiin ja alue vapautui uusiokäytölle. Käsittelyssä huomioidaan deindustrialisaation ja jälkiteollisen yhteiskunnan aiheuttamat monisäikeiset vaikutukset sekä viime vuosikymmenten lähihistoriallisia tapahtumia, jotka ovat vaikuttaneet ratkaisevasti alueen kehitykseen. Tutkimuksen analyysi perustuu tutkimuskirjallisuuden kautta luotuun katsaukseen teollisuusalueiden uusiokäyttömuodoista, sekä entisten teollisuusalueiden uusiokäyttöön kohdistuvista mahdollisista intressiristiriidoista. Lisäksi tarkastelussa huomioidaan kaupunkitutkimuksen tutkimuskirjallisuutta ja teoretisointia koskien kaupungistumista, kaupunkien maankäyttöä, sekä yritysten ja kaupunkien sijoittumiseen vaikuttavia tekijöitä.
Tutkimusaineistot muodostuvat keskeisellä tavalla Mikkelin kaupunginarkiston asiakirja-aineistoista, sekä paikallislehdistön uutisoinnista tutkimusjaksolla. Muina tärkeinä lähteinä toimivat Miktech Oy:n sekä Oy Grahn Ltd:n asiakirja-aineistot Suomen elinkeinoelämän keskusarkistosta. Lisäksi Graaniin kehitykseen vaikuttaneiden keskeisten henkilöiden haastattelut ovat merkittävä osa lähdeainestoa. Arkistonhallinnan maisteriohjelma ilmenee tutkimuksessa siten, että olen tutkijana luonut itselleni henkilökohtaisen digitaalisen arkiston tutkimustyön eri vaiheissa syntyneistä aineistoista. Kerätyistä aineistoista on luotu arkistotieteen periaatteiden mukainen järjestelmällinen virtuaaliarkisto. Tutkielmassa on pohdittu, miten tutkijana digitoituja asiakirjoja voisi hyödyntää muiden historiantutkijoiden, tai eri päätearkistojen digitaalisiin arkistoihin, sekä huomioida minkälaisia haasteita tutkijan suorittamaan digitointiin liittyy.
Tutkielmassa osoitetaan, miten Graanin alueen uusiokäytön vuosikymmeniä kestäneeseen prosessiin ovat vaikuttaneet monet makrotason tekijät. Deindusrialisaatio ja jälkiteollinen yhteiskunta ovat olleet keskeisiä taustatekijöitä kehityskulussa. Entisten teollisuusalueiden uusiokäyttömuodoissa on yhteneväisyyksiä, mutta myös huomattavia eroja. Tämä ilmeni Graanin kehityksessä. Alueen muutosprosessi sisältää erityispiirteensä. Alueelle 1980-luvun jälkipuoliskolla tehdyt uusiokäyttösuunnitelmat ovat toteutuneet monin osin. Kuitenkaan kaikki alueen kehitystyön osa-alueet eivät toteutuneet suunnitellulla tavalla. Tämä korostaa sitä, miten Graanin alueen kehityskulku on ollut riippuvainen yhteiskunnan ja talouden muutoksista, sekä niistä organisaatioista ja insituutioista, jotka muodostivat ympäröivän toimintakentän. Erilaisilla eturyhmillä on omat intressinsä ja tavoitteensa hyödyntää uusiokäytölle vapautuneita keskeisiä kaupunkialueita. Nämä eturistiriidat ja tavoitteet ilmenivät Graanin alueen uusiokäytön eri vaiheissa.
...
