Deindustrialisaatio ja muutoksen hallinta Kouvolassa

Globaalien markkinoiden ja digivallankumouksen myötä Suomen metsäteollisuus on jo pidemmän aikaa käynyt läpi rakenteellista muutosta. Kansainvälinen kilpailu, tehostamisvaatimukset sekä painopaperin kysynnän lasku ovat johtaneet ylikapasiteetin poistoon, joka yhdessä Suomen sisäisen talouden ja elinkeinojen rakennemuutoksen kanssa on vaikuttanut merkittävästi paperiteollisuuden työpaikkojen vähenemiseen. Metsäteollisuuden historia Suomen viennin veturina on oikeuttanut sellu- ja paperiteollisuuden edun ajamista metsä-, energia- ja talouspolitiikassa. Paperiteollisuutta kohdannut rakennemuutos noudattelee myös muita länsimaita kohdannutta perinteisen teollisuuden katoa, mutta onko muutokseen osattu varautua? Tutkimuksen kohteena on deindustrialisaatio – tässä tapauksessa paperiteollisuuden rakennemuutos seurauksineen – ja ilmiö on rajattu tutkittavaksi Kouvolan kontekstissa. Tutkittava tapaus on 2006 Voikkaan paperitehtaan lakkauttamisen käynnistämä paperiteollisuuden nykymuotoinen rakennemuutos ja tutkimusintressit kohdistuvat muutoksen sosiaalisisiin ja taloudellisiin seurauksiin, muutoksen hallintaan sekä alueellisiin tulevaisuusnäkymiin. Tutkimusaineisto koostuu kymmenestä teemahaastattelusta, joista puolet on kerätty haastattelemalla Voikkaan ja Myllykosken tehtailta irtisanottuja henkilöitä ja puolet alueella vaikuttavia asiantuntijoita. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä soveltaen. Työpaikkojen vähenemisen paperitehtaiden lakkautusten myötä nähdään vaikuttaneen alueeseen monin tavoin. Menetettyjä työpaikkoja on pyritty korvaamaan uusilla, ja julkista taloutta on pyritty sopeuttamaan muuttuneeseen tilanteeseen. Valtion ja kunnan roolit muutoksen johtamisessa näyttäytyvät kuitenkin epäselvinä ja toimenpiteiden aloittaminen liian hitaana. Deindustrialisaatio on yhdessä kuntaliitoksen kanssa vaikuttanut yhteisöllisiin rakenteisiin ja tehtaan muovaamiin identiteetteihin. Irtisanomisilla on ollut suuri vaikutus sekä yksilöiden että perheiden tasolla. Muutos nähdään kuitenkin myös mahdollisuutena jollekin uudelle. Vaikka paperiteollisuuden nopea alasajo on ollut Kouvolalle suuri haaste, siitä selviytymiseen halutaan uskoa. Alueen uuden nousun arvellaan vaativan pitkäjänteistä kehitystyötä niin asumisen kuin yrittämisen ympäristönä. Uusien innovaatioiden syntyä tulisi edistää, ja alueen vahvuuksia tunnistaa sekä hyödyntää tehokkaammin.