Assessing the metacognitive reading awareness of Finnish high school students

Abstract

Kyky lukea akateemisia tekstejä englannin kielellä on entistä tärkeämpi taito kolmannen asteen koulutuksessa. Pohja tälle taidolle muodostuu toisen asteen koulutuksessa, eli useimmiten lukiossa. Toisen kielen – useimmiten siis englannin – opetussuunnitelman neljäs kurssi keskittyy lukustrategioiden opettamiseen. Lukustrategioita opetetaan, koska niillä on tutkitusti merkitystä etenkin haastavissa toisen kielen teksteissä, joita oppilaat tulevat kohtaamaan. ”Strategia” ymmärretään usein tietoiseksi prosessiksi, jossa lukija on tietoinen käyttäessään strategiaa. Tietoisuuden ollessa mukana puhutaan metakognitiivisista lukustrategioista. Näiden strategioiden käyttöön on luotu kysely, jota tämä tutkimus soveltaa. Tässä tutkimuksessa kysely teetettiin keskisuomalaisen lukion oppilailla. Oppilaat edustivat eri ikäryhmiä: kolmatta kurssia käyviä (N=19) ja kuudetta kurssia käyviä (N=22). Oppilaat vastasivat kyselyyn, jossa he arvioivat omien metakognitiivisten lukustrategioidensa käyttöä. Tämän lisäksi kysyttiin ikää, sukupuolta, äidinkieltä, päivittäistä lukemisen määrää ja mahdollisia jatko-opintohaaveita. Tarkoituksena oli analysoida oppilaiden suosimia strategioita ja tutkia esiintyykö kahden ryhmän välillä eroja. Myös jatko-opintohaaveiden oletettiin vaikuttavan, sillä huonommin lukevat oppilaat tuskin haluavat jatkaa opintojaan. Sukupuoli otettiin mukaan analyysiin, sillä Suomessa sukupuolten välillä on havaittu merkittäviä eroja lukutaidon ja lukutottumusten osalta. Kahden eri ryhmän välillä ei havaittu merkittävää eroa, mikä voi viitata siihen, että lukustrategioita opetetaan tasaisesti lukion aikana. Motivaatiossa jatko-opintoihin ei kyetty löytämään eroja, sillä kaikki oppilaat pyrkivät jatkamaan opintojaan. Sukupuolten välillä havaittiin eroja: naispuoliset oppilaat omasivat suuremman tietoisuuden lukustrategioista, mutta ero tietoisuudessa ei ollut tutkimuksen pohjalta niin suuri, kuin se oli 15-vuotiaiden Pisa-testeissä. Tutkimuksen suppeuden vuoksi lisätutkimuksia vaaditaan tämän tutkimuksen pohjalta.