Show simple item record

dc.contributor.advisorRantanen, Taina.
dc.contributor.authorUusihannu, Seija
dc.date.accessioned2015-05-27T13:13:21Z
dc.date.available2015-05-27T13:13:21Z
dc.date.issued2015
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1474444
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/46090
dc.description.abstractSeija Uusihannu (2015). Kotona asuvien ikääntyneiden ihmisten koettu turvattomuus. Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta, terveystieteiden laitos, gerontologian ja kansanterveystieteen pro gradu -tulkielma, 59 sivua. Turvattomuuden tunne on yleistä ikääntyneillä ihmisillä. Se on yksilöllinen tunnetila, joka horjuttaa sisäistä hyvää oloa ja elämänhallintaa aiheuttaen pelkoja, psykosomaattista oirehdintaa ja huolestuneisuutta. Turvattomuuden tunne on monimutkainen kokonaisuus liittyen mm. yksilölliseen haavoittuvuuteen, terveyteen ja toimintakykyyn, sosiaaliseen turvallisuuteen ja lähiympäristön esteellisyyteen. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää kotona asuvien ikääntyneiden ihmisten koettuun turvattomuuteen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimus on osa ”Life-Space Mobility in Old Age” (LISPE) tutkimushanketta. Tutkimukseen osallistui 846 Jyväskylän ja Muuramen alueella kotona itsenäisesti asuvaa 75-90-vuotiasta henkilöä. Koettua turvattomuutta tutkittiin kysymyksellä: ”Kuinka turvalliseksi tunnette olonne päivittäisessä elämässä?”. Vastausvaihtoehdot olivat 5-portaisella asteikolla 1 = ei lainkaan turvallinen - 5 = erittäin turvallinen ja luokiteltiin analyyseja varten kaksiluokkaiseksi muuttujaksi 1-3 = koki turvattomuutta, 4-5 = ei kokenut turvattomuutta. Aineistoa tarkasteltiin ristiintaulukoinnilla, χ2-testillä, Kolmogorov Smirnov -testillä ja riippumattomien otosten Mann-Whitneyn U-testillä. Logistisella regressioanalyysilla selvitettiin yksilöllisen haavoittuvuuden, terveyden ja toimintakyvyn, sosiaalisen turvallisuuden ja lähiympäristön esteellisyyden yhteyttä turvattomuuden tunteeseen. Ikääntyneistä ihmisistä lähes joka kolmas (30 %) koki turvattomuutta. Mitä vanhempia vastaajat olivat, sitä useampi heistä koki turvattomuutta (p < .001). Kolme neljästä usein yksinäisyyttä kokevista ikäihmisistä tunsi turvattomuutta. Joka toinen masentunut, terveytensä huonoksi kokeva, heikon liikkumiskyvyn omaava, usein huimausta tunteva, ympäristön pimeyden esteellisenä kokeva (kaikkien edellä mainittujen p < .001) tai rikoksen uhriksi joutumista pelkäävä henkilö (p = .001) koki turvattomuutta. Myös heikko taloudellinen tilanne, ystävien tai tuttavien tapaaminen harvemmin kuin kerran kuukaudessa sekä katujen liukkaus olivat tilastollisesti merkittävästi yhteydessä koettuun turvattomuuteen. Sen sijaan yhdessä asuminen suojasi turvattomuuden tunteelta (p < .001). Voimakkaimmin turvattomuuden tunnetta selittivät usein koettu yksinäisyys ja heikoksi koettu taloudellinen tilanne, jotka 3.5-kertaistivat kotonaan itsenäisesti asuvan ikääntyneen ihmisen riskin turvattomuuden tunteelle. Tuttavien tapaaminen kerran kuukaudessa tai harvemmin, ympäristön pimeys, masentuneisuus tai 85-89 vuoden ikä kaksinkertaistivat ikäihmisen riskin turvattomuuden tunteelle. Myös keskinkertaiseksi tai huonoksi koettu terveys, heikentynyt liikkumiskyky sekä naissukupuoli selittivät koettua turvattomuutta. Tämän tutkimuksen mukaan koettu turvattomuus on moniulotteista. Erityisesti heikoksi koettu taloudellinen tilanne ja yksinäisyys luovat turvattomuutta. Koetun turvattomuuden valtakunnallinen esiintyvyys sekä sen alueelliset erot esiintyvyydessä ja riskitekijöissä tulisikin selvittää turvattomuutta kokevien ikäihmisten yhteiskunnasta syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Avainsanat: ikääntyminen, ikäihmiset, turvattomuuden/turvallisuuden tunne, haavoittuvuus, kaatumisen pelko, sosiaalinen verkosto, lähiympäristö, rikollisuuden pelkofi
dc.description.abstractSeija Uusihannu (2015). Feelings of Insecurity among Community-Dwelling Older People. University of Jyväskylä, Faculty of Sport Sciences, Department of Health Sciences, Master’s Thesis of Gerontology and Public Health, 59 pages. Feelings of insecurity are common in old age. It is an individual emotional state that shakes one’s inner well-being and life control causing fear, psychosomatic symptoms and anxiety. The feeling of insecurity is a complex phenomenon that has to do with i.a. vulnerability, health, functioning, social security and environmental barriers in one’s neighborhood. The feeling of insecurity increases with age and restricts one’s life. The aim of this master's thesis is to examine factors associated with the feelings of insecurity of community-dwelling older people. The study is a part of the "Life-Space Mobility in Old Age" (LISPE) research project. 846 community-dwelling older people, aged 75 to 90, living independently in the municipalities of Muurame and Jyväskylä participated in the study. Perceived insecurity was studied with the question “How safe do you feel in your daily life?”. The response options were in 5-point scale from 1 = not at all to 5 = extremely and were categorized for analyses as 1-3 = felt insecure, 4-5 = didn’t feel insecure. The study material was examined by cross tabulation, χ2-test, Kolmogorov Smirnov test and Mann-Whitney U-test. Logistic regression analysis was used to study the association between individual vulnerability, health and functioning, social security, environmental barriers in one’s neighborhood and feelings of insecurity. Almost one third (30 %) of the older people felt unsafe. The older the respondents were, the higher the number of people who experienced feelings of insecurity was (p <.001). Three out of four from those, who often felt lonely, experienced insecurity. Every second person from those who suffered from depression, rated their health as poor, had poor mobility, suffered from dizziness, experienced darkness as an environmental barrier (all of the aforementioned had p <.001), or felt fear of crime (p=.001) experienced feelings of insecurity. Poor economic situation, meeting friends or acquaintances less than once a month or never, and slippery streets had also a statistically significant association with feelings of insecurity – whereas living with company protected from feelings of insecurity (p <.001). The strongest factors that explained the feelings of insecurity were regularly experienced loneliness and poor self-rated economic situation. These increased the odds for feeling insecurity by three and a half times. Meeting friends once a month or less, darkness, depression, or the age range from 85 to 89 doubled the odds for feeling of insecurity. Self-rated average or poor health, impaired mobility, as well as female gender also explained the feelings of insecurity. According to this study, perceived insecurity is a multi-dimensional phenomenon. In particular, self-rated poor health and experienced loneliness create insecurity. Nationwide occurrence of perceived insecurity, its regional differences, and risk factors for perceived insecurity should be studied further to prevent older people who have feelings of insecurity from isolating from the society. Keywords: Aging, older people, feelings of insecurity, vulnerability, fear of falling, social networks, neighborhood, fear of crimeen
dc.format.extent1 verkkoaineisto (64 sivua)
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otherikääntyminen
dc.subject.otherikäihmiset
dc.subject.otherturvattomuuden/turvallisuuden tunne
dc.subject.otherhaavoittuvuus
dc.subject.otherkaatumisen pelko
dc.subject.othersosiaalinen verkosto
dc.subject.otherlähiympäristö
dc.subject.otherrikollisuuden pelko
dc.titleKotona asuvien ikääntyneiden ihmisten koettu turvattomuus
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201505272068
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosTerveystieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineGerontologia ja kansanterveysfi
dc.contributor.oppiaineGerontology and Public Healthen
dc.date.updated2015-05-27T13:13:22Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi50423
dc.subject.ysokotona asuminen
dc.subject.ysoikääntyminen
dc.subject.ysoikääntyneet
dc.subject.ysoturvallisuus
dc.subject.ysoturvattomuus
dc.subject.ysohaavoittuvuus
dc.subject.ysokaatuminen
dc.subject.ysososiaaliset verkostot
dc.subject.ysopelot


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record