Älykkyyden diskurssit Helsingin Sanomien ”Mensan jäsen: Mitä seksikkäämmin pukeudun, sen tyhmempänä minua pidetään” -artikkelin kommenteissa
Kandidaatintutkielmassani tutkin Helsingin Sanomien verkkolehdessä ilmestyneen ”Mensan jäsen – Mitä seksikkäämmin pukeudun, sitä tyhmempänä minua pidetään” -artikkelin kommentteja. Artikkelissa otetaan kantaa yleisiin stereotyyppisiin käsityksiin, jotka määrittelevät, mitä on älykkyys, millainen älykkyys on hyväksyttävää ja millaisia ominaisuuksia älykkäällä ihmisellä oletetaan olevan. Älykkyys esitellään artikkelissa Mensan älykkyystestin kautta, ja kommenttien pääasialliset sisällöt keskittyvät samalla tavoin juuri tähän älykkyystestiin tai edellä mainittuihin stereotypioihin.
Aineistoni keskiössä on erilaiset älykkyysdiskurssit ja representaatiot älykkyydestä, ja tarkastelen niitä diskurssianalyysin teoreettisen ja metodologisen viitekehyksen avulla. Käytännössä tämä tarkoittaa kielellisten valintojen, kuten sanaston tutkimista. Koska aineistosta löytyy paljon toisiinsa nähden ristiriitaisia diskursseja, tutkin myös, millainen diskursiivinen vuorovaikutuskenttä kommenttiketju tässä kontekstissa on, ja miten diskurssit ja vastadiskurssit vuorottelevat ja asettuvat muiden arvioitaviksi. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: Miten kommenteissa representoidaan älykkyyttä? Millaisina älykkyyden diskurssit näyttäytyvät juuri tässä kontekstissa?
Analyysista nousee neljä merkittävää diskurssia: Mensaa kritisoiva diskurssi, ulkoisen olemuksen diskurssi, monenlaisten älykkyyksien diskurssi sekä nainen ja älykkyys -diskurssi. Näistä huomattavin on Mensaa kritisoiva diskurssi, jossa Mensan älykkyystestin validius ja yleistettävyys halutaan kiistää. Lisäksi kolmelle ensimmäiselle diskurssille muodostuu myös omat vastadiskurssinsa, jotka merkityksellistävät älykkyyttä juuri päinvastoin. Älykkyyden representaatio on samalla tavoin kaksijakoista: älykkyys on toisaalta monikäyttöinen ja arkea helpottava resurssi, toisaalta jotakin, josta ei kuulu puhua ääneen mutta jonka pitää silti ohjata yksilön käyttäytymistä ja erilaisia valintoja sosiaalisesti hyväksyttävillä tavoilla.
...
Metadata
Show full item recordCollections
- Kandidaatintutkielmat [5362]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Opettajien representaatiot ja diskurssit Suomi24– keskustelupalstan kommenteissa
Miettinen, Hilda-Maria (2020)Opettajiksi hakevien määrä on vähentynyt ja alan viehättävyyden laskuun vaikuttavia tekijöitä on pohdittu muun muassa mediassa. Tarkastelen tutkimuksessa sitä, millaisia merkityksiä opettajista muodostetaan ... -
Suomi toisena kielenä -oppiaineen diskurssit ja representaatiot Helsingin Sanomien uutisartikkeleissa
Uotila, Henna-Riikka (2024)Tässä tutkielmassa käsittelen suomi toisena kielenä -oppiaineen diskursseja ja representaatioita Helsingin Sanomien uutisartikkeleissa keväällä 2023. Aihe nousi julkiseen keskusteluun kyseisenä keväänä mm. eduskuntavaalien ... -
"Ennen aikaan turvaan lähetettiin ensin naiset ja lapset" : kriittinen diskurssianalyysi pakolaismiehiin ja pakolaisnaisiin suhtautumisesta Helsingin Sanomien kommenteissa
Holappa, Anni (2022)Pakolaisuus koskettaa noin 84 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti. Viime vuosina maailman pakolaiskriisit ovat koskettaneet myös suomalaisia, ensin vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana, sitten Afganistanin ja Ukrainan ... -
Ruumiillisuuden diskurssit Helsingin Sanomien henkilökuvasarjassa "Sielu & Ruumis"
Hänninen, Anni (2021)Tämä tutkimus selvittää ruumiillisuuteen yhdistyviä diskursseja Helsingin Sanomien julkaisemassa henkilökuvasarjassa ”Sielu & Ruumis”. Tutkimuksessa lähestytään ruumiillisuutta ja siihen kytkeytyviä ilmiöitä diskurssintutkimuksen ... -
Vallankumous vai muutoksen mahdollisuus? Tekoälyn työllisyysvaikutuksiin liitetyt diskurssit Helsingin Sanomien pääkirjoituksissa
Lampi, Anna (2019)Tämä tutkielma tarkastelee tekoälyn työllisyysvaikutuksiin liitettyjä diskursseja, diskurssien välisiä suhteita ja niiden osoittamia yhteiskunnallisia muutosvaatimuksia kriittisen diskurssianalyysin keinoin. Tutkielman ...