Käytettävyyden ja käyttäjäkokemuksen suhde matkapuhelimia vertailevassa käyttäjätutkimuksessa

Abstract

Käytettävyystutkimuksella ja käytettävyyden mittaamisella on pitkä historia ja aihetta on tutkittu paljon. 2000-luvulla akateemiseen tutkimukseen käytettävyyden rinnalle on noussut käyttäjäkokemus. Käyttäjäkokemus on kokonaisuus, johon käytettävyys osana kuuluu, mutta joka sisältää myös kontekstin, jossa vuorovaikutus tapahtuu sekä käyttäjän sisäisen tunnetilan. Käyttäjäkokemuksen määritelmiä on useita, eikä akateemisessa keskustelussa ole löydetty vielä yhteisesti hyväksyttyä määritelmää. Tässä tutkimuksessa on kuvattu käyttäjä- koe (N=24), jossa selvitettiin käytettävyyden ja käyttäjäkokemuksen suhdetta vertailemalla Applen iPhone ja Nokian 2730 puhelimia useilla erilaisilla käytettävyyden ja käyttäjäkokemuksen mittareilla. Kokeessa tehtiin neljä tehtävää kummallakin puhelimella ja jokaisen tehtävän jälkeen täytettiin kysely tehtävän kuormittavuudesta sekä tehtävän aiheuttamista tuntemuksista Tehtävistä mitattiin kokonaissuoritusaika ja lisäksi tehtävien jälkeen suoritettiin kysely koehenkilön kokemasta puhelimen käytettävyydestä sekä käyttäjäkokemuksesta. Kokeen tuloksista selvisi, että vaikka Applen puhelimella tehtyjen tehtävien kokonaissuoritusaika oli 1.88 kertainen Nokian puhelimeen verrattuna ja kolme tehtävää neljästä koettiin kuormittavammaksi Applen puhelimella, niin silti tutkimuksessa ei löytynyt tilastollisesti merkitsevää eroa käytettävyyttä mittaavien mittareiden (SUS-kysely ja Attrakdiff 2 –kyselyn PQ-mittari) tuloksissa. Käyttäjäkokemusta mitattaessa tilastollisesti merkitsevä ero Applen eduksi oli houkuttelevuudessa sekä käyttäjän identiteetin viestimisessä. Koehenkilöt kuvailivat Applen iPhonea ylelliseksi, kiinnostavaksi ja luovaksi, kun taas Nokian puhelinta pidettiin tavallisena ja tylsänä ja arkisena. Tutkimuksen tuloksista voidaan tehdä johtopäätös, että heikon käytettävyyden voi ainakin osittain korjata muilla käyttäjäkokemuksen osa-alueilla , kuten tuotteen haluttavuudella tai käyttäjän identiteetin esiintuomisella. Aikaisemmassa tutkimuksessa aiheesta on käytetty termiä ”wow-faktori”. Tutkimuksen tulokset antavat lisätukea käsitykselle, että käyttäjät arvioivat tuotteita paljon laajemmassa kontekstissa, kuin mitä perinteisessä käytettävyystutkimuksessa on käsitetty.

The field of study of Usability research and usability testing has a long history and the subject has been studied extensively. User experience has risen as an independent field of study next to usability in 2000s. Usability is part of the user experience, but User experience also contains the context in which the interaction takes place and the feelings that user has during interaction. User experience has a number of definitions, and academic world has not yet found commonly accepted definition. This study contains a user test (N = 24), which studied the relationship of usability and user experience by comparing the Apple iPhone and the Nokia 2730 phone. The test consists of a variety of usability and user experience measurements. The tests were carried out with four tasks on each phone and after each task queries of task workload and the feelings that task evoked were filled. Total execution time of all tasks we clocked for each phone and feelings about overall usability and user experience were gathered via survey after the tasks. The results showed that although the total time for all tasks with Apple's phone was 1.88 times that of Nokia phone and that three tasks out of four were experienced more demanding with Apples phone, there we no statistically significant difference between the overall usability of the two phones (SUS-questionnaire and the PQ-measure of Attrakdiff 2- questionnaire). In measuring user Experience, a statistically significant difference was found in favor of Apple in attractiveness, as well as in the ability to communicate the user's identity. The participants described the iPhone as luxurious, interesting and creative whereas the Nokia phone was described as usual, boring and mundane. As a conclusion, the study shows that low usability can be fixed, at least partially, with other fields of user experience, as with attractiveness and communicating users identity. Previous studies have used the term “wowfactor”. The results of this study provide further support the view that users rate products in much broader context than the traditional field of usability research takes account.