Show simple item record

dc.contributor.advisorMerisalo, Outi
dc.contributor.authorTupamäki, Noora
dc.date.accessioned2015-05-08T07:34:28Z
dc.date.available2015-05-08T07:34:28Z
dc.date.issued2015
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1473411
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/45813
dc.description.abstractTutkimus vertaillee Charles Baudelairen runokokoelman Les Fleurs du mal (1857) kahdessa suomennoksessa (Yrjö Kaijärvi 1962, Antti Nylén 2011) käytettyjä käännösstrategioita. Käännösstrategiat on jaettu Andrew Chestermanin luokituksen mukaan kolmeen pääkategoriaan (kieliopilliset, semanttiset ja pragmaattiset strategiat). Jokainen pääkategoria on jaettu kymmeneen alaluokkaan. Työn tavoitteena on selvittää käännösstrategioiden käytön eroja ja yhtäläisyyksiä 1900-luvun puolivälin ja 2000-luvun alun suomalaisissa runokäännöksissä. Tutkimuksen korpus käsittää vain molemmissa käännöksissä esiintyvät runot. Suomennokset sisältävät yhteensä 2163 käännösstrategiaa. Johdanto esittelee runouden kääntämisen erityispiirteitä sekä Chestermanin teorian käännösmeemeistä ja käännösstrategioiden luokittelun, johon analyysi perustuu. Korpuksen 2163 strategiaesiintymästä 961 (44,4 %) esiintyy Kaijärven käännöksessä ja 1202 (55,5 %) Nylénin käännöksessä. Kolmesta pääkategoriasta suomentajat ovat käyttäneet eniten kieliopillisia strategioita. Niitä esiintyy yhteensä 1097 kertaa, joista 512 (46,7 %) Kaijärven käännöksessä ja 585 (53,3 %) Nylénin käännöksessä. Semanttisia strategioita puolestaan esiintyy toiseksi eniten, yhteensä 690 kertaa, joista 272 (39,4 %) Kaijärven suomennoksessa ja 418 (60,6 %) Nylénin suomennoksessa. Vähiten on käytetty pragmaattisia strategioita, joita esiintyy yhteensä 376 kertaa. 176 (46,8 %) käytetyistä pragmaattisista strategioista esiintyy Kaijärven käännöksessä ja 200 (53,2 %) Nylénin käännöksessä. Tyyliltään suomennokset eroavat eniten siinä, että Kaijärvi on pyrkinyt säilyttämään alkuperäisten runojen sonettimuodon, säkeet ja riimit, kun taas Nylén ei käännä sidottuun mittaan. Nylén korostaa helppolukuisuutta erityisesti suomenkielisen lukijan kannalta. Loppupäätelmänä voidaan todeta, että suomentajat lähestyvät käännöksiään eri näkökulmista. Kaijärvi painottaa Nyléniä enemmän runojen alkuperäisen muodon säilyttämistä.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (62 sivua)
dc.language.isofre
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherkääntäminen
dc.subject.otherkäännösstrategiat
dc.subject.otherrunot
dc.subject.othersuomen kieli
dc.subject.otherranskan kieli
dc.titleLes stratégies de traduction dans deux versions finnoises du recueil de poèmes Les Fleurs du mal de Charles Baudelaire
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201505081765
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosKielten laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Languagesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineRomaaninen filologiafi
dc.contributor.oppiaineRomance Philologyen
dc.date.updated2015-05-08T07:34:29Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi307
dc.subject.ysokääntäminen
dc.subject.ysorunot
dc.subject.ysosuomen kieli
dc.subject.ysoranskan kieli


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record