Korkeakoulutuksesta liikunta-alan muuttuville työmarkkinoille : liikunnan yhteiskuntatieteiden koulutusohjelmasta vuosina 2000-2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään

Abstract

Moni liikunnan yhteiskuntatieteiden opiskelija joutuu opintojensa aikana pohtimaan, minkälaisiin työtehtäviin he voivat koulutuksensa myötä päätyä, ja tulevaisuuden suunta on mahdollisesti vielä valmistumisen jälkeenkin epäselvä. Myös nykyisten työmarkkinoiden luonne saattaa herättää epävarmuutta työllistymistä ajatellen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten liikunnan yhteiskuntatieteiden koulutusohjelmasta vuosien 2000–2014 aikana valmistuneet maisterit ovat sijoittuneet työelämään. Lisäksi tutkittiin, miten liikunnan yhteiskuntatieteiden koulutus vastaa työelämän vaatimuksia ja minkälaiset edellytykset koulutus on luonut liikunta-alan asiantuntijuudelle.

Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimusaineisto kerättiin loppuvuodesta 2014. Valmistuneilta kysyttiin heidän nykyiseen työhönsä liittyviä asioita, kuten työnantajatahoa, työn vaatimia taitoja sekä palkkausta. Lisäksi selvitettiin valmistuneiden kokemuksia koskien heidän koko työuraansa sekä näkemyksiä liikunnan yhteiskuntatieteiden koulutuksen kehittämiseen liittyen. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 87 valmistunutta vastausprosentin ollessa 82,9. Tutkimusta voidaan pitää kokonaistutkimuksena sen kattaessa riittävän suuren osan koko perusjoukosta. Analyysi pohjautui kuvailuun, vertailuun ja tulkintaan prosenttiosuuksien, frekvenssien ja ristiintaulukointien avulla.

Vastanneista 86,2 % oli vastaushetkellä työelämässä. Heistä 70,4 % työskenteli liikunta-alalla ja loput 29,6 % jollakin muulla alalla. Julkisen sektorin palveluksessa toimi 43,8 % vastanneista, kun taas kolmannella sektorilla työskenteli 29,4 % vastanneista. Yksityiselle sektorille oli puolestaan työllistynyt 26,8 % vastanneista. Valtaosa työpaikoista sijaitsi pääkaupunkiseudulla ja Keski-Suomessa. Keskimääräisen bruttopalkan tyyppiarvo oli 2 500–3 300 euroa kuukaudessa. Tärkeimpiä työssä vaadittavia taitoja olivat organisointitaito sekä suullinen ja kirjallinen ilmaisutaito. Tyytyväisimpiä vastanneet olivat nykyisessä työssään vaikuttamismahdollisuuksiin ja työolosuhteiden joustavuuteen. Eniten tyytymättömyyttä herättivät puolestaan etenemismahdollisuudet ja palkkaus. Koko työuraa ajatellen keskeisimpiä työllistyvyyteen vaikuttavia tekijöitä olivat työkokemus, esiintyminen työhaastattelussa sekä työharjoittelupaikka. Liikunnan yhteiskuntatieteiden koulutuksen parhaana puolena pidettiin sen laaja-alaisuutta ja monipuolisuutta. Keskeisimpinä kehitysehdotuksina esiin nousivat talousosaamisen ja käytännönläheisyyden lisääminen koulutukseen.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä liikunnan yhteiskuntatieteiden koulutusta. Julkisen sektorin tarjoamien työpaikkojen osuus suhteessa kolmanteen ja yksityiseen sektoriin on pienentynyt, mikä on tarpeellista huomioida myös tulevia opetussuunnitelmia laadittaessa.