Vastaako koulutus työelämän vaatimuksia ja löytyykö työpaikkaa omalta alalta? : vuosina 2010–2020 valmistuneiden liikunnan yhteiskuntatieteiden maistereiden kokemuksia koulutuksesta ja työllistymisestä.

Liikuntahallinnon, nykyään liikunnan yhteiskuntatieteiden, koulutusohjelmasta on perinteisesti työllistytty julkisen sektorin virkoihin. Yhteiskunnalliset muutokset ja tiukka taloustilanne ovat pienentäneet julkista sektoria ja sen roolia työnantajana, joka osaltaan on luonut epävarmuutta työllistymisestä tutkintoa suorittaville. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten liikunnan yhteiskuntatieteistä vuosina 2010–2020 valmistuneet maisterit ovat työllistyneet. Tutkimuskohteena oli myös, vastaako liikunnan yhteiskuntatieteiden koulutusohjelma tämän hetken työelämän tarpeita ja onko se antanut riittävät valmiudet toimia asiantuntijana liikunta- alalla. Tutkimus toteutettiin sähköisesti lomaketutkimuksena osana liikuntatieteellisen tiedekunnan koulutus- ja osaamistarvekyselyä. Aineistonkeruu tapahtui marras-joulukuussa 2020. Tavoiteltu kohdejoukko oli vuosina 2010–2020 valmistuneet 141 liikunnan yhteiskuntatieteiden maisteria, joista kyselyyn vastasi 75 henkilöä (53 %). Valmistuneilta kysyttiin muun muassa heidän työpaikastaan, työsuhteen laadusta sekä työelämässä tarvittavista tiedoista ja taidoista. Tämän lisäksi selvitettiin liikunnan yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon merkitystä työllistymisen kannalta ja sitä, mitkä osa-alueet vastaajat kokivat tärkeiksi niin työllistymisessä kuin työelämässä pärjäämisessä. Samalla pyrittiin löytämään mahdollisia kehityskohteita koulutusohjelman työelämävastaavuudelle. Työelämässä oli vastausajankohdalla 96 prosenttia vastaajista. Liikunta-alalla työskentelevien osuus oli 77 prosenttia. Kolmas sektori oli työnantajatahoista eniten työllistävä 44 prosentin osuudella. Julkisella sektorilla työskenteli 32 prosenttia ja yksityisellä sektorilla 23 prosenttia vastaajista. Valtaosa työpaikoista sijaitsi joko Uudellamaalla tai Keski-Suomessa. Keskimääräinen bruttopalkka oli tyyppiarvoltaan 2501–3300 euroa kuukaudessa. Työuran kannalta merkityksellisiksi taidoiksi arvostettiin eniten organisointikykyä, kirjallista ilmaisua ja suullista esiintymistä. Omaan ammattitaitoon ja tähänastiseen työuraan osoitettiin eniten tyytyväisyyttä, vähiten puolestaan palkkaukseen. Työllistymisessä vastaajat näkivät tärkeimpänä vaikuttavana tekijänä tutkintoon sisältyneen työharjoittelun. Liikunta-alan töissä pysymisen melko tai erittäin todennäköisenä näki 35 prosenttia, kun taas alanvaihtoa harkitsi 38 prosenttia vastaajista. Opintosisällöistä merkityksellisimpinä työuran kannalta koettiin liikunnan kansalaistoiminta, liikuntahallinto ja -politiikka sekä liikunnan talous. Tutkimustuloksista on hyötyä koulutukseen hakemista harkitseville, alaa jo opiskeleville ja koulutusohjelman toteutuksesta vastaaville. Kolmannen sektorin koko näkyy niin sektoriin liittyvän koulutuksen opintosisällön tärkeänä kokemisessa kuin työpaikkamäärissä.