Moninainen, moniarvoinen, arvoton : määritelmiä koulukurille ja -kuritukselle 1890-luvulta yleiseen oppivelvollisuuteen
Kansakoulun ideologisella taustalla oli ajatus siitä, että sen oli tarjottava jokaiselle lapselle säätyyn tai sukupuoleen katsomatta samanlainen pohjakoulutus. Aikanaan kansakoululaitos nähtiin radikaalina uudistuksena ja kansakoulukasvatuksen lähtökohtana oli saada yhteiskunnan käyttöön hyviä kansalaisia.
Tutkielmassani tarkastelen koulukurin ja -kurituksen määritelmiä 1890-luvulta 1920-luvulle. Tuona aikana suomalainen yhteiskuntarakenne muuttui hitaasti sääty-yhteiskunnasta kohti kansalaisyhteiskunnan rakennetta, ja kansakoulusta muodostui kansan siveellisen kasvatuksen kehto, jolloin kurista tuli yksi koulukasvatuksen perusta. Vailla kuria ei voinut olla koulua.
Lähdeaineistona toimii opettajien ammattilehti, Kansakoulun Lehti. Kasvatusopillinen aikakauskirja kodille ja kouluille. Kansakoulun Lehti toimi kansakouluväen omana aikakauslehtenä, jonka tehtävänä oli tuoda viimeisimmät pedagogiset virtaukset opettajien tietoisuuteen, ja se pyrittiin tilaamaan jokaiseen kansakouluun. Kirjoittaja- ja toimittajakunta koostui kansakoulun piirissä vaikuttavista henkilöistä kuten opettajista, maistereista, kansakoulutarkastajista, jotka olivat aktiivisia jäseniä yhteiskunnassa.
Lehtiaineistosta on havaittavissa se, että kuri ja kuritus voidaan rinnastaa kasvatukseen ja yhteiskunnalliseen hyötyyn. Näistä lähtökohdista kuri ja kuritus koettiin positiivisina asioina, mutta käsitteiden määrittelyyn sisältyi myös negatiivinen lataus. Kurinpidolliset keinot nähtiin pakollisena osana koulukasvatusta mutta käytännön ja teorian ristiriitaisuus toi keskusteluun omat vivahteensa. Kirjoittaminen opettajalta opettajalle loi kurille ja kuritukselle monenlaisia ja moniarvoisia määritelmiä. Kodin ja koulun, opettajan ja vanhempien, suhde nousi tutkimusaineistossa huomion alle. Äidillinen rakkaus ja isällinen neuvonta olivat opettajan perusperiaatteita kurin harjoittamiselle. Kansakouluissa kurinpidollinen toiminta oli opettajan vastuulla ja hän päätöksillään teki kurista ja kurituksesta omanlaisensa, moninaisen.
...
Muu nimeke
Määritelmiä koulukurille ja -kuritukselle 1890-luvulta yleiseen oppivelvollisuuteenAsiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29561]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Oppilaiden kurinalaistamista ja kategorisointia : suomalaisten oppikoulujen rangaistuskäytänteistä
Puranen-Impola, Karoliina (Suomen kouluhistoriallinen seura, 2022)Lectio praecursoria Suomen historian väitöskirjaan Kurinalaistamisen ja kategorisoinnin keino. Rangaistuskäytänteet seitsemässä suomalaisessa oppikoulussa 1905–1925, Jyväskylän yliopistossa 28.1.2022. -
Vitsasta eristykseen : koulujen rangaistuskäytänteiden historiasta
Puranen-Impola, Karoliina (Helsingin opettajien ammattiyhdistys ry, 2022)Karttakepillä oppilasta sormille lyövä opettaja on tuttu koulun historiaa koskevasta kuvastosta. Moni tunnistaa myös kertomukset opettajalta saadusta luunapista, tukkapöllystä tai muunlaisen ruumiillisen rangaistuksen ... -
Oppilaan tilannesidonnainen kiinnittyminen yläkoulussa : yhteydet yleiseen kiinnittymiseen ja eri tilannetekijöihin
Pöysä, Sanni (Niilo Mäki Instituutti, 2021)Tässä väitöstutkimuksessa tarkasteltiin yläkouluikäisten oppilaiden kouluun kinnittymistä sekä siinä ilmenevää tilannesidonnaista vaihtelua. Oppilaan kouluun kiinnittyminen eli student engagement on käsite, jota käytetään ... -
Opettajuus ja koulukasvatus muutoksessa : heijastepintana peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten omakuvan ja koulumenestyksen vastaavuus vuosina 2001 ja 2017
Nissilä, Arto M. (2018)Tutkittava ilmiö on ollut oppimisen omistajuus ja siinä oppimisen omakuvan mittarin rakentaminen tukemaan koulumenestystä kognitiivisessa, affektiivisessa ja konatiivisessa tasapainossa. Tutkimukseni olen tieteenfilosofisesti ... -
Gradual Changes to Discipline : A Case Study of Punishment Records and Corporal Punishment in Three Schools in Finland After the 1872 School Order Act
Puranen, Karoliina; Roitto, Matti (Department of Historical, Philosophical, and Religious Studies, Umeå universitet, 2018)Punishment and violence in the history of education have been covered in numerous schol- arly works, but most of them have relied heavily on what might be considered normative sources such as regulations, legislation, ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.