Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää erilaisten oppilastekijöiden yhteyttä koululiikuntaan suhtautumiseen yhdeksäsluokkalaisilla. Tutkimuksessa vertailtiin koululiikuntaan myönteisesti ja kielteisesti suhtautuvia oppilaita fyysisen aktiivisuuden, kunto- ja taitotekijöiden, oppiaineen koetun osaamisen ja hyödyllisyyden sekä koulumyönteisyyden ja -menestyksen osalta. Lisäksi tutkittiin, miten erilaiset oppilastekijät selittävät myönteistä koululiikuntaan suhtautumista yhdeksäsluokkalaisilla pojilla ja tytöillä.
Tutkimuksen kohdejoukkona olivat peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset. Aineistona käytettiin ”Liikunnan oppimistulosten seuranta-arviointi perusopetuksessa 2010 ” -tutkimuksessa kerättyä oppilasaineistoa, johon sisältyi oppilaskysely sekä kunto- ja liikehallintatestien tulokset. Opetushallituksen tekemään otokseen kuului 51 koulua, jotka edustivat maata kooltaan, alueellisesti sekä kunta- ja kieliryhmittäin. Oppilaskyselyyn vastasi 1619 oppilasta, joista poikia oli 819 ja tyttö
jä 800. Kunto- ja liikehallintatesteihin osallistui 1405 oppilasta. Muuttujien yhteyksiä koululiikuntaan suhtautumiseen tarkasteltiin t-testin, ristiintaulukoinnin ja Khiin- neliötestin avulla. Binäärisellä logistisella regressioanalyysilla selvitettiin sitä, miten muuttujat selittävät myönteistä koululiikuntaan suhtautumista.
Koululiikuntaan myönteisesti ja kielteisesti suhtautuvat oppilaat erosivat fyysisen aktiivisuuden, kestävyys- ja lihaskunnon, liikuntataitojen, koetun liikunnan osaamisen ja oppiaineen hyödyllisyyden sekä koulunkäyntiin suhtautumisen ja liikunnan arvosanan osalta. Koululiikuntaan myönteisesti suhtautuvat oppilaat olivat fyysisesti aktiivisempia, heidän kestävyys- ja lihaskunto sekä liikuntataidot olivat paremmat, he kokivat oppiaineen hyödyn ja oman osaamisensa vahvempana, saivat liikunnasta parempia arvosanoja sekä suhtautuivat koulunkäyntiin yleisesti myönteisemmin kuin koululiikuntaan kielteisesti suhtautuvat oppilaat. Painoindeksi ja koulumenestys eivät eronneet koululiikuntaan myönteisesti ja kielteisesti suhtautuvilla oppilailla. Korkea koettu osaaminen ja oppiaineen hyödyllisyys, myönteinen suhtautuminen kouluun sekä korkea liikunnan arvosana lisäsivät sekä pojilla että tytöillä todennäköisyyttä suhtautua koululiikuntaan myönteisesti. Lisäksi omatoimisen liikunnan harrastaminen selitti myönteistä koululiikuntaan suhtautumista tytöillä.
Koululiikunnassa on tärkeää vahvistaa oppilaiden pätevyydenkokemuksia. Etenkin koululiikuntaan kielteisesti suhtautuvat tytöt kokevat osaamisensa liikunnassa heikoksi. Liikunnan kokeminen hyödylliseksi on vahvasti yhteydessä myönteiseen koululiikuntaan suhtautumiseen. Liikunta ja sen merkitys tulee linkittää oppilaan arkeen, minkä lisäksi on tärkeää edistää myönteistä suhtautumista liikuntaan nuorille tärkeissä yhteisöissä, kuten perheessä, kaveripiirissä ja koulussa.
...
The purpose of this study was to examine the associations between different student-related factors and attitude towards physical education (PE) in Finnish ninth-graders. Students with positive and negative attitude towards PE were compared according to their physical activity, physical fitness and motor skills, perceived competence and usefulness of PE as well as academic achievement and attitude towards going to school. In addition, the purpose of this study was to examine how different student-related factors might explain positive attitude towards PE.
The data used in this study were from a follow-up evaluation of physical education learning outcomes, which was conducted in 2010. A total of 1619 ninth grade students (819 boys, 800 girls) from 51 Finnish comprehensive schools completed the student questionnaire. Of the respondents, 1 405 pupils also took part in a fitness test. The associations between different factors and attitude towards PE were analyzed by t-test, cross-tabu
lations and chi square test. The factors that might explain positive attitude towards PE were analyzed by the logistic re-gression.
There was a difference in physical activity, aerobic and muscular fitness, motor skills, perceived competence and usefulness of PE as well as attitude towards going to school and PE grade in students with positive and negative attitude towards PE. The students liking PE were physically more active, they had better aerobic and muscular fitness as well as motor skills, higher perceived competence and usefulness of PE, better grades in PE and more positive attitude towards going to school than students disliking PE. However, there was no difference in BMI or academic achievement in students with different attitudes towards PE. High perceived competence and usefulness of PE as well as positive attitude towards going to school and high grade in PE increased the likelihood of having a positive attitude towards PE. Furthermore, physical activity in independent settings increased the likelihood of having a positive attitude towards PE in girls.
It is important to enhance adolescents’ perceived competence in PE. Especially girls that have negative attitude towards PE have low perceived competence. The perceived benefits of PE are strongly associated with positive attitude. Physical activity and its significance should be related to pupils’ daily routines. Furthermore, positive attitudes towards physical activity should be enhanced in communities that are important for adolescents, e.g. family, friends and school.
...
