Yläkoululaisten tyttöjen ja poikien kunnon ja liikuntataitojen yhteydet koulumenestykseen, koululiikuntaan suhtautumiseen ja urheiluseurajäsenyyteen

TIIVISTELMÄ Lauri Kaartokallio. 2013. Yläkoululaisten tyttöjen ja poikien kunnon ja liikuntataitojen yh-teydet koulumenestykseen, koululiikuntaan suhtautumiseen ja urheiluseurajäsenyyteen. Jy-väskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. 79 sivua. _________________________________________________________________________ Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yläasteikäisten tyttöjen ja poikien itsearvioitua kun-toa ja sen yhteyksiä koulumenestykseen, liikuntanumeroon, urheiluseurajäsenyyteen ja kou-luliikuntaan suhtautumiseen. Tutkin myös oppilaiden kunto-ominaisuuksia ja niiden yhte-yksiä toisiinsa. Lisäksi tarkastelin, millaiset liikuntataidot oppilailla on ja miten ne ovat yh-teydessä kunto-ominaisuuksiin, urheiluseurajäsenyyteen ja koululiikuntaan suhtautumiseen. Tutkimuksen kohdejoukkona oli seitsemännen, kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppi-laita 14 eri Keski-Suomen koulusta (n=878). Tutkimusaineisto kerättiin oppilaskyselynä vuosina 2005–2007 ja se on osa laajempaa Hyvinvointia koululiikunnalla – tutkimusprojek-tia. Kunto-ominaisuuksia ja liikuntataitoja tutkittiin oppilaiden omien arvioiden avulla. Ko-konaiskuntoa tarkasteltiin kuntoindeksillä, joka luotiin summamuuttujana kestävyyden, no-peuden, voimakkuuden ja notkeuden mukaan. Koululiikuntaan suhtautumista, yleistä kou-lumenestystä, liikuntanumeroa ja urheiluseurajäsenyyttä kysyttiin suoraan oppilaskyselyssä. Kuntoindeksin luotettavuutta tarkasteltiin Cronbachin alfakertoimen avulla. Tulosten analysointi suoritettiin t-testillä, korrelaatiokertoimella, yksi- ja kaksisuuntaisella varianssi-analyysillä, ristiintaulukoinnilla ja Khiin neliötestillä. Merkitsevyyksien selvittämiseksi käytettiin aineiston suuren koon vuoksi myös Cohenin d-arvoa. Tulosten mukaan pojat arvioivat ominaisuutensa kestävyydessä, nopeudessa, voimakkuu-dessa ja liikuntataidoissa tyttöjä korkeammiksi verrattuna toisiin saman liikuntaryhmän op-pilaisiin. Tytöillä ainoastaan arviot omasta notkeudesta olivat korkeampia kuin pojilla. Kai-kista kunto-ominaisuuksista kestävyys ja nopeus korreloivat korkeimmin toisiinsa molem-milla sukupuolilla. Nopeus korreloi eniten myös liikuntataitojen kanssa sekä tytöillä että pojilla. Oppilaan hyvä fyysinen kunto oli positiivisesti yhteydessä parempaan yleiseen koulume-nestykseen ja liikuntanumeroon, lukuun ottamatta erinomaisen kunnon omaavia poikia. Neljä viidestä oppilaasta suhtautui koululiikuntaan innostuneesti tai hyvin innostuneesti, mikä kertoo liikunnan suosiosta oppiaineena. Innostunut suhtautuminen oli yhteydessä pa-rempaan kuntoon ja liikuntataitoihin. Opetuksessa tulisi panostaa positiivisen liikunta-asenteen muodostumiseen ja viihtymiseen. Avainsanat: Fyysinen kunto, kunto-ominaisuudet, liikuntataidot, koulumenestys, koululii- kuntaan suhtautuminen, urheiluseurajäsenyys