Tiivistelmä
Korhonen, Tiia. 2014. Sukupuoli varhaiskasvatuksen arjessa. Varhaiskasvatuksen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. 95 sivua sisältäen liitteet 3 kappaletta.
Tässä etnografisessa tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, miten sukupuoli ilmenee varhaiskasvatuksen arjessa. Tavoitteena oli tutkia millaiset sukupuoleen liittyvät oletukset kehystävät päiväkodin toimintaa. Tutkimustehtävät muodostuivat seuraaviksi: 1. Miten biologiseen sukupuoleen perustuvat erottelut näkyvät päiväkodin fyysisen ympäristön ratkaisuissa ja päiväkodin yleisissä käytännöissä? 2. Miten päiväkodin kasvatus-, ohjaus- ja hoivakäytännöissä näkyy biologisen sukupuolen mukaisten erottelujen tekeminen tai vastaavasti näiden erottelujen rikkominen tai poissaolo?
Aineisto kerättiin etnografisin menetelmin havainnoimalla erään eteläsuomalaisen päiväkodin 3-5-vuotiaiden ryhmän kasvattajia ja heidän toimintaansa lasten kanssa. Lisäksi havainnoitiin ryhmän yleisiä käytäntöjä ja fyysisen
ympäristön ratkaisuja. Kasvattajia myös haastateltiin. Tutkimusmetodina oli sukupuoli-aiheen kulttuurinen tarkastelu päiväkotimaailmassa.
Tutkimusryhmän arjessa oli nähtävissä sukupuolittuneita toimintatapoja ja merkkejä, joita oli havaittavissa niin fyysisessä ympäristössä, ryhmän yleisissä käytännöissä kuin kasvattajien toiminnassakin. Etenkin leikkiin liittyvissä tilanteissa ja leikin ohjauksessa ajattelu sukupuolierojen luonnollisuudesta näkyi tietyllä tavalla hyvinkin selkeästi. Sukupuoleen liittyvät oletukset värittivät myös ryhmän lasten toimintaa. Erottelujen ohella tutkimustuloksista oli nähtävissä ja tulkittavissa myös niiden rikkomista ja toimintaa, joka perustuu tasavertaisuusajattelulle ja sukupuolisensitiivisyydelle. Tutkimusryhmässä pyrittiin tietyillä tavoilla tietoisesti välttämään sukupuoleen liittyviä erotteluja antamalla lapsille mahdollisuus tehdä valintoja oman mielenkiintonsa mukaan ja kannustamalla lapsia uusien asioiden tutkimiseen ja kokeilemiseen.
Sukupuoleen liittyvien erottelujen tekemisen sekä niiden rikkomisen lisäksi tutkimuksessa tuli esiin tiettyjä käytäntöjä, joissa sukupuoli ei näyttäytynyt merkityksellisenä tekijänä. Ryhmän arjessa oli nähtävissä monia erilaisia tilanteita, joissa sukupuolen sijaan tiettyjen rutiinien ja järjestyksen ylläpito näyttäytyi merkityksellisempänä tekijänä kasvattajien toiminnassa. Tietynlaisella toiminnalla ja käytännöillä pyrittiin välttämään konflikteja, melua tai odottamista. Lohduttaessaan, kannustaessaan ja palkitessaan lapsia kasvattajat ohjasivat heitä johdonmukaisesti samantyylisillä menetelmillä. Fyysisen ympäristön sisustuksellisia näkökulmia ei ollut tiedostetusti pohdittu, eikä sukupuoleen liittyviä erotteluja niihin liittyen tehty. Lelujen ja muiden materiaalien säilytyksessä tai esillepanossa ei näkynyt erityisiä sukupuoleen liittyviä merkkejä.
...
