Kielellinen erityisvaikeus (SLI) ja sosiaalinen toimintakyky : tutkimus sosiaalisen kuntoutuksen merkityksestä

Abstract

Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten kielellinen erityisvaikeus (SLI) on yhteydessä aikuisiän saavuttaneiden sosiaaliseen toimintakykyyn, kuinka kielellinen erityisvaikeus vaikuttaa heidän arkeensa ja sosiaaliseen toimintaan sekä kuinka sosiaalista toimintakykyä voisi kuntouttaa. Tutkimuskysymyksenä on: Miten ja missä määrin kielellinen erityisvaikeus on yhteydessä henkilön sosiaaliseen toimintakykyyn?

Tutkielman aineisto on kerätty kyselylomakkeella (N=75) keväällä 2012 Onerva Mäen koulusta vuosien 1989–2011 aikana päästötodistuksen saaneilta koulun entisiltä oppilailta, joilla on ollut kielellinen erityisvaikeus. Tutkimusmenetelmä on kvantitatiivinen ja aineiston analysoinnissa käytettiin ristiintaulukointia, t-testiä ja varianssianalyysia.

Tutkielman tulosten mukaan vahva itsetunto luo hyvän pohjan itsenäiselle elämälle ja antaa rohkeutta selvitä arkisista toiminnoista. Vahvan itsetunnon omaava henkilö osaa toimia arjessaan itsenäisemmin, on luottavaisempi tulevaan ja kokee hallitsevansa paremmin elämäänsä, kun heikon itsetunnon omaava. Itsetunto on yhteydessä sosiaalisiin taitoihin ja kykyyn toimia toisten kanssa. Itsenäistymisen ja elämänhallinnan kannalta tutkielmassa nousi merkittäväksi tekijäksi halu itse päättää itseään koskevista asioista. Mitä useammin ihminen haluaa päättää omista asioistaan ja tekemisistään, sen itsenäisemmin hän osasi myös arjessaan toimia. Elämänhallinta luo tyytyväisyyttä ja uskoa itseensä sekä mahdollistaa itsenäisen elämän. Kielellisen erityisvaikeuden tasolla ei ollut tutkielman mukaan yhteyttä henkilön elämän tyytyväisyyteen.

Tuloksista ilmenee, että erityiskoulun tarjoamilla harrastustoiminnalla oli merkitystä aikuisiän harrastustoimintaan. Kouluaikana oppilaskodissa asuneet harrastivat aikuisena enemmän kodin ulkopuolella yksin tai yhdessä kavereiden kanssa. Kotoa koulua käyvät viettivät vastaushetkellä vapaa-aikaansa enemmän yksin ja mahdollisesti kotona. Tulos on merkittävä suunniteltaessa koulussa tapahtuvaa sosiaalista kuntoutusta ja nuoren osallistamista.

Tutkielma osoittaa, että kielellisellä erityisvaikeudella on vahva yhteys ihmisen sosiaaliseen toimintakykyyn. Se vaikeuttaa niin kognitiivisten kuin sosiaalisten taitojen oppimista. Lähi-ihmisten tietoinen toiminta on pohja arjessa tapahtuvalle sosiaaliselle kuntoutukselle.