Teknologia-avusteisen opetuksen yhteys 5.-luokkalaisten oppilaiden kokemaan motivaatioilmastoon, viihtymiseen ja liikuntamotivaatioon koulun liikuntatunneilla

Abstract

Nina Hietanen ja Sanni Seppälä (2015). Teknologia-avusteisen opetuksen yhteys 5-luokkalaisten oppilaiden kokemaan motivaatioilmastoon, viihtymiseen ja liikuntamotivaatioon koulun liikuntatunneilla. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikka pro gradu -tutkielma, 79 s., 4 liitettä. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida 5-luokkalaisten tyttöjen ja poikien kokemaa motivaatioilmastoa, sisäistä moti-vaatiota ja viihtymistä liikuntatunneilla. Tarkoituksena oli myös selvittää sukupuolten sekä teknologia-avusteisen liikunnanopetuksen ja perinteisen liikunnanopetuksen välisiä eroja edellä kuvatuissa muuttujissa. Tutkimuksen teh-tävänä oli lisäksi verrata, tapahtuuko motivaatioilmaston kokemisessa, sisäisessä motivaatiossa tai viihtymisessä muutosta tutkimuksen alku- ja loppumittauksen aikana. Tutkimuksen kohdejoukkona oli Joensuun Normaalikoulusta yksi viides luokka (n=24) sekä Jyväskylän Normaalikoululta kolme viidettä luokkaa (n=69). Yhteensä tutkimuksessa oli mukana 93 oppilasta, joista tyttöjä oli 43 ja poikia 50. Tutkimusta varten oppilaat täyttivät kyselylomakkeen kahteen kertaan, ensimmäisen kerran syyskuun alussa 2014 ja toisen kerran joulukuun alussa 2014. Molemmilla mittauskerroilla kyselyyn vastasi 89 oppilasta. Sisäistä motivaatiota tarkasteltiin Sports Motivation Scale -mittarilla (Pelletier ym. 1995). Motivaatioilmaston tutkimiseen käytettiin Soinin ym. (2014) Motivational Climate in Physical Education Scale -mittaria. Viihtymistä liikuntatunneilla puolestaan mitattiin Soinin (2006) muokkaamalla Enjoyment in Sport -mittaristolla (Scanlan ym. 1993). Mittareiden luotettavuutta tarkasteltiin eksploratiivisen faktorianalyysin, Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokertoimen ja Cronbachin alfakertoimen avulla. Tuloksia analysoitiin t-testin ja Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokertoimen avulla. Oppilaat kokivat liikuntatuntien ilmaston enemmän tehtäväsuuntautuneeksi kuin minäsuuntautuneeksi. Pojat kokivat liikuntatunnit molemmissa mittauksissa enemmän minäsuuntautuneiksi kuin tytöt. Sekä teknologiaa hyödyntävän liikunnanopetusryhmän että perinteisen liikunnanopetusryhmän oppilaat kokivat liikuntatunneilla koko tutkimuksen ajan keskimäärin hyvin korkeaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Molemmissa liikunnanopetuksen ryhmissä autonomian kokeminen laski toisella mittauskerralla. Molemmat ryhmät kokivat liikuntatunnit sisäisesti motivoiviksi. Teknologiaa hyödyntäneet oppilaat kokivat loppumittauksessa enemmän sisäistä motivaatiota liikuntaa kohtaan. Oppilaat, jotka olivat mukana perinteisessä liikunnanopetuksessa, eivät kokeneet muutosta sisäisessä motivaatiossa alku- ja loppumittauksen välillä. Heidän kokema sisäisen motivaation keskiarvo oli kuitenkin korkeampi kuin teknologiaa hyödyntäneen luokan keskiarvo. Tehtäväsuuntautunut ilmasto oli molemmilla mittauskerroilla myönteisesti yhteydessä viihtymiseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen. Oppilaiden sisäinen motivaatio ja viihtyminen olivat todella voimakkaasti yhteydessä toisiinsa, erityisesti pojilla. Oppilaat viihtyivät hyvin sekä teknologia-avusteisilla että perinteisillä liikuntatunneilla. Pojat viihtyivät kuitenkin tyttöjä paremmin molemmilla mittauskerroilla. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että tehtäväsuuntautuneen motivaatioilmaston luominen liikuntatunneille on tärkeää, koska tehtäväsuuntautuneisuus on myönteisesti yhteydessä viihtymiseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen alakouluikäisillä. Tehtäväsuuntautunutta motivaatioilmastoa tulisikin korostaa koululiikunnassa, sillä viihtyminen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunne ovat lapsille ja nuorille tärkeitä tekijöitä liikuntamotivaation kehittymisen kannalta. Tutkimuksen perusteella teknologian hyödyntämisestä liikunnanopetuksessa ei näyttäisi olevan haittaa motivaatioilmastolle, viihtymiselle eikä sisäiselle motivaatiolle.

Nina Hietanen and Sanni Seppälä (2015). Correlation between technologically assisted PE classes and the perception of motivation climate, enjoyment and the motivation to exercise in 5th graders’ PE classes. Department of Physical Education, University of Jyväskylä, Master’s thesis, 79pp. and 4 appendices. The aim of this study was to analyze how 5 th graders’ perceived motivation climate, intrinsic motivation and enjoyment in school PE. The aim was also to analyze and clarify the differences between gender, as well as, technologically assisted PE in comparison to traditional PE within these variables. In addition, the changes in perceived motivation climate, intrinsic motivation and enjoyment between the first and last surveys were analyzed. The participants of the study were 93 5th grade students, including 43 girls and 50 boys. For the study, students filled the survey twice. The survey was filled out for the first time in September 2014, and for the second time in December 2014. The participants consisted of a class of 23 students from University of Joensuu Teacher Training School (n=24), and 66 students from three classes from University of Jyväskylä Teacher Training School (n=69). In both cycles of measurement, 89 pupils responded. Intrinsic motivation was analyzed with the help of Sport Motivation Scale indicator (Pelletier etc. 1995). Motivation climate was analyzed with Soini’s (2014) Motivational Climate in Physical Education in Sport indicator. Enjoyment in PE classes was measured adapting Soini’s (2006) Enjoyment in Sport indicator (Scanlan etc 1993). The indicators’ reliability was tested through exploratory factor analysis, Pearson’s product-moment correlation coefficient and using Cronbach alpha coefficient scale. The results were analyzed by utilizing the T-test and Pearson’s product-moment correlation coefficient. Students felt the climate in PE lessons to be more task-oriented than self-oriented. Both surveys showed that boys felt PE classes to be more self-oriented than that of perceived by the girls. The students in both PE classes, the one using technology and the other using traditional methods, felt very high social relatedness. In connection with the second survey round, a decreased perception of autonomy was detected in both classes, and both groups felt that PE classes were intrinsically motivating. The second survey proved that the students using technology felt more intrinsically motivated to exercise than students that participated in traditional PE classes. Students that participated in traditional PE classes did not experience a change in intrinsic motivation between the two surveys. On average, the perceived intrinsic motivation among students participating in traditional classes was higher than that of the students who participated in classes which used technology. Both survey rounds proved that a task-oriented climate correlated positively to enjoyment and social relatedness. A strong positive correlation between intrinsic motivation and enjoyment was detected, especially among boy participants. On average, students in both technologically assisted PE classes and traditional classes enjoyed the classes. Boys enjoyed PE classes more than girls in both survey rounds. According to the results it seems that creating a task-oriented climate is important for elementary pupils, since task involvement has a strong positive correlation to enjoyment and social relatedness. Task-oriented climate should be highlighted in PE, since enjoyment and social relatedness are important factors to kids and adolescents when developing exercise motivation. According to the study, using technology in PE classes did not have a negative effect on the motivation climate, enjoyment or intrinsic motivation.