Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hermolihasjärjestelmän väsymisreaktioita, sykettä ja sykevälivaihtelua (HRV) jalkaprässillä tehtyjen eri voimaharjoitusten (hypertrofinen=HYP-, maksimi=MAX- ja nopeusvoima=NOP -kuormitus) yhteydessä. Koehenkilöinä oli 10 liikunnanopiskelijamiestä. Hermolihasjärjestelmän suorituskyvyn mittareina toimivat isometrisellä alaraajojen jalkaprässillä (PRE, MID, POST, POST60min, POST1D, POST2D) mitatut maksimivoima, keskivoima (0–100 ms ja 0–500 ms) ja maxRFD 10 ms. Isometrisellä yhden raajan polven ojennuksella (PRE, POST, POST1D, POST2D) mitattiin maksimivoima, voluntaariaktivaatio (lihaksen sähköstimulaatio) ja EMG (VM+VL). Sykettä mitattiin akuutin kuormituksen ja palautumisen aikana. Sykevälivaihtelumittaus suoritettiin jokaista kuormitusta edeltävänä (PRE) ja seuraavana (POST) yönä.
Hermolihasjärjestelmän muuttujien osalta maksimivoima isometrisessä jalkaprässissä laski eniten (POST: p ≤ 0.001) HYP- (-34.0 %) ja MAX -kuormituksissa (-19.2
%). Kaikissa kuormituksissa (HYP: -38.9 %, MAX: -27.9 %, NOP: -16.3 %) keskivoima (0–100 ms) laski merkitsevästi (POST: p ≤ 0.01). POST1D (-8.1 %) ja POST2D (-7.0 %) isometrinen maksimivoima oli edelleen PRE -tasoa alempana (p ≤ 0.05) HYP -kuormituksessa. Isometrisessä polven ojennuksessa maksimivoima laski (HYP: -28.3 %, MAX: -23.4 %, NOP: -12.7 %) merkitsevästi kaikissa kuormituksissa (POST: p ≤ 0.05) ja maksimiEMG MAX -kuormituksessa (POST: -13.1 %, p ≤ 0.05). HYP -kuormitus aiheutti voimakkaimman sykkeen nousun ylöspäin niin kuormitussarjoissa kuin sarjapalautuksissa. HYP -kuormituksessa syke palautui hitaimmin ja seuraava sarja alkoi korkeammalla sykkeellä kuin MAX- ja NOP -kuormituksissa. MAX- ja NOP -kuormituksissa syke palasi sarjaa edeltäneelle tasolle. Syke-ero (sarjojen keskisykkeiden keskiarvot) sarjan alusta loppuun oli 46 l/min HYP-, 22 l/min MAX ja 49 l/min NOP -kuormituksessa. Sykevälivaihteludatan vähäisyydestä (n=4) johtuen siitä ei tehty tilastollista analyysia, mutta tarkasteltiin kahta tapausta. Heillä HRV -muuttujissa tapahtui selkeitä muutoksia (RMSSD laski 25 % ja HFP 40–50 % MAX- ja NOP -kuormituksien jälkeen).
Hermolihasjärjestelmän väsyminen oli suurinta HYP- ja pienintä NOP -kuormituksessa. Isometrinen maksimivoima jalkaprässissä palautui heikoiten HYP- kuormituksessa. Sykkeellä (ja HRVllä) voidaan arvioida kuormituksen rasittavuutta ja siitä palautumista. Nämä kaikki kannattaa huomioida yksilöllisessä harjoittelun ohjelmoinnissa ja seurannassa.
...
