Tämän tutkielman tarkoitus on tarkastella, minkälaisia mahdollisuuksia ja haasteita sisältävät musiikin käyttö ruotsinopetuksessa, ruotsin- ja musiikinopetuksen integrointi sekä ruotsin- ja musiikinopettajien yhteistyö. Tutkielma valottaa näitä mahdollisuuksia ja rajoitteita erään suomalaisen musiikkilukion näkökulmasta. Lisäksi tutkielman tarkoitus on tarjota näkökulmia siihen, kuinka kyseisessä lukiossa käytetty oppikirja Galleri tukee musiikin käyttöä ruotsinopetuksessa sekä ruotsin ja musiikin integrointia oppiaineina.
Tutkielman aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla ja analysoitiin laadullisesti sisällönanalyysillä. Tutkimusta varten haastateltiin musiikkilukion ruotsinopettajaa ja sekä yhtä lukion musiikinopettajista sekä yhdessä että yksilöinä. Lisäksi haastateltiin kolmea lukion opiskelijaa. Aineistoa täydennettiin ruotsinopettajalle sähköpostitse lähetetyillä lisäkysymyksillä sekä oppikirja-analyysillä.
Haastateltujen näkökulmasta suurimmat
musiikin käytön mahdollisuudet liittyvät kielenoppimisen helpottumiseen sekä positiivisiin motivaatiovaikutuksiin. Musiikin hyödyntämiseen ja sen hyötyihin vaikuttavat haastateltujen mukaan oppilaitos, oppilaiden asenteet ja musikaaliset taidot sekä opettajien oppilastuntemus. Lisäksi musiikkiin liittyviin oppimateriaaleihin ja niiden luomiseen liittyvät kysymykset nousivat esiin ruotsinopettajan puheenvuoroissa. Siitä huolimatta, että kaikki haastateltavat kokivat musiikin käytön positiivisena, he kokivat sen myös jossakin määrin ylimääräiseksi elementiksi, joka ei normaalisti kuulu ruotsinopetukseen.
Haastatellut opettajat kokivat ruotsin- ja musiikinopettajien yhteistyön ja integroinnin mahdollisuuksien olevan teoriassa lähes rajattomat. Käytännön kannalta ongelmiksi muodostuvat kuitenkin ajanpuute ja koulutyön aikataulut. Lisäksi yhteistyötä rajoittaviksi tekijöiksi nostettiin asenteisiin liittyviä kysymyksiä. Yleisesti haastateltavat tarkastelivat yhteistyötä hyvin ainejakoisesti sekä oman oppiaineensa näkökulmasta. Opettajien vastauksissa koskien yhteistyötä ja integraatiota oli myös nähtävissä jonkinlainen törmäys vanhan ainejakoisen kulttuurin ja nousevan yhteistyö- ja integraatiokulttuurin välillä.
Haastateltu ruotsinopettaja oli suhteellisen tyytyväinen käyttämänsä oppikirjasarjan tarjoamaan musiikkivalikoimaan. Oppikirja-analyysissä kuitenkin paljastui, että kirjasarjan musiikki ja musiikkiin liittyvät tehtävät painottuvat yhteen kurssikirjaan. Musiikkikappaleisiin liittyvät tehtävät ovat analyysin mukaan myös melko yksipuolisia sekä käyttötarkoitukseltaan että tehtävätyypeiltään. Oppiaineiden integrointia oppikirjat eivät analyysin perusteella tue. Oppikirja-analyysin pohjalta voidaankin pohtia, vahvistavatko oppikirjasidonnaisuus ja ainejakoinen oppimiskäsitys toisiaan.
...
