Finlandsbilden i Dagens Nyheter år 2012

Abstract

Tämä tutkielma käsittelee Suomen maakuvaa eli Suomi-kuvaa ruotsalaisessa sanomalehdessä Dagens Nyheterissä vuonna 2012. Suomi-kuvaa on tärkeää tutkia, koska positiivinen kuva hou-kuttelee ulkomaisia toimijoita valitsemaan suomalaisia tuotteita, osaamista ja investoimaan maahan. Kuva on kiinnostava myös kulttuurisesti. Lehti julkaisi uutisissaan vuoden aikana 315 juttua, joissa mainittiin Suomi tai suomalaiset. Halusin ottaa selville, paljonko Suomesta tai maahan liittyvistä asioista kirjoitetaan, mitkä ovat teemat ja alateemat, ovatko tekstit positiivi-sia, negatiivisia vai neutraaleita, ja millainen imago Suomella ja suomalaisilla ylipäätään on. Jaoin jutut 12 teemaan suurimmasta pienimpään: rikokset, sosiaaliasiat, onnettomuudet, ulko- ja turvallisuuspolitiikka, vaalit ja puolueet, ympäristö ja luonto, sää ja avaruus, Suomi ja Ruotsi, talous ja energia, historia, viihde ja liikenne. Lisäksi näillä teemoilla oli alateemoja.

Työn teoriaosassa erittelen imagon käsitettä ja aiempaa Suomen maakuvan tutkimusta. Imagon käsite auttaa tarkastelemaan kirjoittamisen ehtoja mediassa. Maakuva käsittää kaikki Suomen kuvaan liittyvät kokemukset, tunteet ja tiedot julkisuudessa ja mediassa. Metodi on kehysana-lyysi, joka soveltuu hyvin journalististen tekstien analysointiin ja irtonaisten lehtijuttujen raami-en hahmottamiseen.

Tutkituista jutuista 42 prosenttia on neutraaleita, 36 prosenttia negatiivisia ja 22 prosenttia posi-tiivisia. Kaikkein negatiivisin teema on onnettomuudet ja positiivisin teema on sosiaalisektori. Neutraaleita teemoja ovat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, vaalit ja puolueet, sää ja avaruus, historia ja liikenne. Asenteen erottelemisen myötä materiaalista nousi esille kolme ke-hystä. Suomi on ruotsalaisille vuorovaikutuksen toinen osapuoli, negatiivinen rikospaikka ja esimerkillinen koulutusmaa. Eniten vuorovaikutusta on kriisinhallinnassa, luontoasioissa ja ruotsalaisuus Suomessa -alateemoissa. Rikospaikkakehys heijastaa kuvaa, jossa perhesurmat ja kouluampumiset ovat tavallisia. Koulutuskehys on harvinaisen positiivinen, ja esittää usein ruotsalaisen ongelman ja suomalaisen vastauksen siihen.