Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorKuronen, Mikko
dc.contributor.authorJuujärvi, Tiina
dc.date.accessioned2014-12-15T11:23:16Z
dc.date.available2014-12-15T11:23:16Z
dc.date.issued2014
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1453891
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/44886
dc.description.abstractTämä tutkielma käsittelee Suomen maakuvaa eli Suomi-kuvaa ruotsalaisessa sanomalehdessä Dagens Nyheterissä vuonna 2012. Suomi-kuvaa on tärkeää tutkia, koska positiivinen kuva hou-kuttelee ulkomaisia toimijoita valitsemaan suomalaisia tuotteita, osaamista ja investoimaan maahan. Kuva on kiinnostava myös kulttuurisesti. Lehti julkaisi uutisissaan vuoden aikana 315 juttua, joissa mainittiin Suomi tai suomalaiset. Halusin ottaa selville, paljonko Suomesta tai maahan liittyvistä asioista kirjoitetaan, mitkä ovat teemat ja alateemat, ovatko tekstit positiivi-sia, negatiivisia vai neutraaleita, ja millainen imago Suomella ja suomalaisilla ylipäätään on. Jaoin jutut 12 teemaan suurimmasta pienimpään: rikokset, sosiaaliasiat, onnettomuudet, ulko- ja turvallisuuspolitiikka, vaalit ja puolueet, ympäristö ja luonto, sää ja avaruus, Suomi ja Ruotsi, talous ja energia, historia, viihde ja liikenne. Lisäksi näillä teemoilla oli alateemoja. Työn teoriaosassa erittelen imagon käsitettä ja aiempaa Suomen maakuvan tutkimusta. Imagon käsite auttaa tarkastelemaan kirjoittamisen ehtoja mediassa. Maakuva käsittää kaikki Suomen kuvaan liittyvät kokemukset, tunteet ja tiedot julkisuudessa ja mediassa. Metodi on kehysana-lyysi, joka soveltuu hyvin journalististen tekstien analysointiin ja irtonaisten lehtijuttujen raami-en hahmottamiseen. Tutkituista jutuista 42 prosenttia on neutraaleita, 36 prosenttia negatiivisia ja 22 prosenttia posi-tiivisia. Kaikkein negatiivisin teema on onnettomuudet ja positiivisin teema on sosiaalisektori. Neutraaleita teemoja ovat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, vaalit ja puolueet, sää ja avaruus, historia ja liikenne. Asenteen erottelemisen myötä materiaalista nousi esille kolme ke-hystä. Suomi on ruotsalaisille vuorovaikutuksen toinen osapuoli, negatiivinen rikospaikka ja esimerkillinen koulutusmaa. Eniten vuorovaikutusta on kriisinhallinnassa, luontoasioissa ja ruotsalaisuus Suomessa -alateemoissa. Rikospaikkakehys heijastaa kuvaa, jossa perhesurmat ja kouluampumiset ovat tavallisia. Koulutuskehys on harvinaisen positiivinen, ja esittää usein ruotsalaisen ongelman ja suomalaisen vastauksen siihen.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (91 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isoswe
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherDagens Nyheter (sanomalehti)
dc.titleFinlandsbilden i Dagens Nyheter år 2012
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201412153505
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosKielten laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Languagesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineRuotsin kielifi
dc.contributor.oppiaineSwedishen
dc.date.updated2014-12-15T11:23:17Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi306
dc.subject.ysoSuomi-kuva
dc.subject.ysoartikkelit
dc.subject.ysoimago
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot