Eettinen kulutus asenteena ja tekoina

Abstract

Tutkielma selvitetään eettisen kulutuksen yleisyyttä ja demografisten taustamuuttujien yhteyttä kulutusasenteisiin sekä toteutuneisiin kulutustekoihin. Lisäksi tarkastellaan sitä, millaiset toiminnan tavat ovat yhteydessä eettiseen asenneulottuvuuteen, ja voidaanko eettisiä kulutuspäätöksiä ennustaa. Tutkimus on sekundäärianalyysi Kesko 2008-aineistosta. Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen, ja aineiston analyysissa on käytetty SPSS-ohjelmaa. Analyysimenetelminä on käytetty faktorianalyysia, varianssianalyysia, korrelaatiokertoimia ja logistista regressioanalyysia. Tutkimuksen tuloksena todetaan, että hieman yli puolet kuluttajista kuuluu ryhmään, joka omaa eettisen kulutusasenteen ja toteuttaa sitä ostopäätöksissään (positiivinen ostaminen) keskimääräistä useammin. Eettinen kulutus on tyypillisintä naisille, vanhempiin ikäryhmiin kuuluville, korkeasti koulutetuille, hyvässä asemassa työmarkkinoilla oleville, samassa taloudessa toisen aikuisen kanssa asuville suomalaisille. Eettiseen asenneulottuvuuteen olivat yhteydessä positiivinen ostaminen, boikotointi ja autoiluun ja energiaan liittyvä kulutusulottuvuus. Positiivista ostamista ennustava regressiomalli selittää 34,6 – 46,1 % selitettävän muuttujan vaihtelusta, ja positiivista ostamista ennustaviksi muuttujiksi osoittautuivat naissukupuoli sekä eettinen kulutusasenne. Tulos noudattaa konsistenssiteoriaa, jonka mukaan asenne lisää todennäköisyyttä asenteenmukaiseen käyttäytymiseen.