Yksilöitä sukupuolesta riippumatta : opinto-ohjaajien käsityksiä tyttöjen ja poikien ohjaamisesta ja sukupuolisensitiivisen ohjauksen toteutumisesta yläkoulussa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia yläkoulun opinto-ohjaajien käsityksiä siitä, vaikuttaako ohjattavan sukupuoli heidän suhtautumiseensa ohjattaviin, sekä opinto-ohjaajan käsityksiä tyttöjen ja poikien ohjaamisesta. Taustalla on ajatus sukupuolisensitiivisestä ohjauksesta, jossa huomioidaan sukupuolten erot, tunnistetaan sukupuolen aiheuttamat rajoitukset ja uhkat, sekä tunnistetaan omat ennakkokäsitykset. Myös sukupuolten tasa-arvo erilaisissa konteksteissaan on tutkimuksen tärkeä teema. Tutkimukseni on teoriaohjaava laadullinen tutkimus, joka toteutettiin haastattelemalla viittä eri-ikäistä yläkoulun opinto-ohjaajaa, joilla on erilaista työkokemusta. Haastattelumuotona oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin fenomenografista menetelmää, jota käytetään käsitysten tutkimuksessa ja kokemusten eroavaisuuksien arvioinnissa. Tutkimuksessa tuli ilmi, että ohjaajat suhtautuvat ohjattaviin ennen kaikkea yksilöinä. Sukupuolta ei välttämättä tule ajateltua käytännön ohjaustyössä. Ohjaajat kuitenkin luonnehtivat tyttöjä ja poikia hieman eri tavoin. Tyttöjä kuvailtiin useimmiten kilteiksi ja rauhallisiksi, poikia taas villimmiksi ja kinesteettisemmiksi. Tyttöjä pidettiin kypsempinä ja valmiimpina tekemään itsenäisiä päätöksiä. Ohjaajat kokivat kuitenkin sekä tyttöjen että poikien tarvitsevan rohkaisua ja kannustusta. Nuorten tekemiin valintoihin vaikuttivat muun muassa vanhempien ja opinto-ohjaajien ajatukset ja asenteet sekä vertaisryhmä eli kaverit. Suurin osa nuorista teki omalle sukupuolelleen tyypillisiä ammattivalintoja, vain lukioon hakeutuminen katsottiin sukupuolesta riippumattomaksi. Suurin osa ohjaajista ei erityisesti rohkaissut nuorta omalle sukupuolelleen epätyypillisiin valintoihin, mutta tuki nuorta, jos hänellä oli tällaisia suunnitelmia. Opinto-ohjaajat kokivat sukupuolten tasa-arvon toteutuvan koulumaailmassa melko hyvin, samoin kuin jatko-opintovalinnoissa. Jatko-opintojen suhteen opinto-ohjaajat olivat huolissaan erityisesti poikien suoriutumisesta, mutta toisaalta soveltuvuuskokeet koettiin heille hyödyllisiksi. Työelämässä sen sijaan epätasa-arvo oli haastattelujen perusteella yleistä, ja etenkin palkkaus koettiin epätasa-arvoiseksi. Myös työmarkkinoiden segregaatio eli jakautuminen miesten ja naisten aloihin koettiin ongelmallisena. Sukupuolisensitiivinen ohjaus toteutuu siis ainakin osittain, mutta sukupuolikysymyksiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Opinto-ohjaajat voisivat myös aktiivisemmin kannustaa nuorta epätyypillisiin valintoihin. Näin voitaisiin edistää sukupuolten segregaation purkamista koulutuksessa, työmarkkinoilla ja koko yhteiskunnassa.