"Joo kotona tee opiskele relevant vocab" : monikielisyys amerikkalaisilla suomen tunneilla
Maisterintutkielma tarkastelee monikielisiä käytänteitä amerikkalaisen yliopiston suomen kielen tunneilla. Aineisto koostuu kolmesta nauhoitetusta suomentunnista. Osallistujia ovat neljä amerikkalaista suomen alkeisoppijaa, ryhmän opettaja ja opetusassistentti (tutkija itse). Tutkielmassa analysoidaan monikielisyyden funktioita suomen oppitunneilla ja sitä, miten kielenopiskelukonteksti vaikuttaa suomen tuntien kielellisiin käytänteisiin. Tutkielmassa luodaan katsaus monikielisyyden tutkimukseen sekä ensikielen käyttöön vieraan ja toisen kielen opetuksessa. Tutkielma sijoittuu koodinvaihdon tutkimuksen viitekehykseen, mutta keskiössä ovat osallistujien monikieliset resurssit. Lisäksi tutkimuksessa sivutaan luokkahuonevuorovaikutuksen tutkimusta. Tutkielmassa on laadullinen tutkimusote ja tutkielma on aineistolähtöinen. Aineistoa analysoidaan sisällönanalyysin keinoin ja sitä tarkastellaan teemoittain. Analyysissa on hyödynnetty joitakin keskustelunanalyysin keinoja, mutta analyysissa on mukana myös varsinaisen aineiston ulkopuolista tietoa, joka perustuu tutkimuskohteen tuntemukseen. Tätä etnografista tietoa on saatu ryhmää seuraamalla.
Oppitunneilla monikielisyydellä on moninaisia funktioita. Kielenvaihtotilanteet liittyvät kielenopetuskontekstiin tai niillä on keskustelufunktio. Oppituntien opettajajohtoiset osiot ovat usein kaksikielisiä: Perusohjeistus annetaan suomen kielellä, mutta tehtävään liittyvät tarkennukset tai esimerkiksi rooleista neuvottelu tapahtuvat englanniksi. Oppijat käyttävät ensikieltä tehtävänhallinnassa. Parityötä tehdessä tehtävästä ja rooleista neuvotellaan ensikielellä, mutta englantia käytetään lisäksi oman toiminnan säätelyyn ja selittämiseen. Kun aineistossa puhutaan kielestä tai analysoidaan sitä, kieli vaihtuu englantiin. Ensikielen rooli näkyy myös silloin, kun oppitunnilla kohdataan sanastoaukko tai ryhdytään merkitysneuvotteluun. Topiikilla on vaikutusta kielivalinnoille: kieli vaihtuu englanniksi silloin, kun keskustellaan jostakin Suomen kulttuuriin liittyvästä aiheesta tai tunnilla ilmenevistä käytännön ongelmista. Lisäksi keskustelupartikkelit, kommentit tai nopeat reaktiot ovat usein eri kielellä kuin muu puhe. Kielenvaihdoilla luodaan huumoria luokkahuoneessa, ja ensikielellä on tärkeä funktio luokan ilmapiirin ylläpitämisessä.
Oppitunneilla viestitään hyödyntäen monikielisiä resursseja. Aineiston englanninkieliset sanastolainat ovat usein idiomaattisen oloisia: suomenkielisen vastineen käyttö ei aina tavoittaisi toivotunlaista merkitystä. Tutkimus tarjoaa tietoa suomi vieraana kielenä -tuntien vuorovaikutuksesta ja kielien rooleista luokkahuoneessa. Tuloksia voi soveltaa vieraan kielen pedagogiikan kehittämiseen.
...
This thesis investigates multilingual practices in Finnish language classes taking place in the United States. The data consists of three recorded sessions. Participants in the study are four American learners of Finnish who study Finnish at an elementary level, their teacher and a teaching assistant (the researcher herself). The study analyzes the functions of multilingualism in Finnish classes and how the context of learning affects the language practices in these classes. The study outlines multilingualism research and the use of the L1 in the second or foreign language classroom. The study can be positioned within the frame of reference of code-switching research but the focus is on the multilingual resources of the participants. In addition, the research touches on the study of classroom interaction. The study is qualitative and data-driven. The data is analyzed using content analysis and it is viewed in themes. The study implements some practices characteristic for conversation analysis but also looks at information that is beyond the actual conversational data. This information is based on observations and the fact that the researcher is well-acquainted with the teaching context.
Multilingualism has many functions in the language classes. The functions are connected to the context of language learning or they have a conversational function. The teacher-led sections of the classes are often bilingual: The teacher gives the primary instructions in Finnish but more specific instructions or the negotiation of roles are conducted in English. The students use their L1 for task-management. During pair exercises, students discuss their roles and the task in the L1, but English is also used to manage and explain one’s own actions. When the class discusses language or analyzes it, English is used. The students’ L1 is also used when someone faces an unfamiliar word or when the class gets engaged in the negotiation of meaning. Topic of discussion has an effect on the choice of language: English is used when the class discusses issues related to Finnish culture or some practical challenge that is faced in the course of the class. In addition, discourse particles, comments or short reactions to someone else’s turn are often in a different language than the rest of the sequence. Language alternation is used to create humor in the class and the L1 has an important function in creating a comfortable classroom atmosphere.
The participants communicate using multilingual resources. The vocabulary items borrowed from English often seem idiomatic: using the corresponding Finnish word would not always result in the exactly same meaning. The research offers information about interaction in a Finnish as a foreign language class and the role of different languages in a classroom. The results can be used to develop foreign language pedagogy.
...
Alternative title
Monikielisyys amerikkalaisilla suomen tunneillaKeywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29556]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
University Exchange Students’ Practices of Learning Finnish : A Language Ecological Approach to Affordances in Linguistic Landscapes
Szabó, Tamás Péter; Dufva, Hannele (Springer International Publishing, 2020)In linguistic landscape (LL) studies, various projects have demonstrated how language learners benefit from tasks that involve the documentation and interpretation of the LL. In this chapter, we investigate how Finnish as ... -
New data, benchmark and baseline for L2 speaking assessment for low-resoure languages
Kurimo, Mikko; Getman, Yaroslav; Voskoboinik, Ekaterina; Al-Ghezi, Ragheb; Kallio, Heini; Kuronen, Mikko; von Zansen, Anna; Hilden, Raili; Kronholm, Sirkku; Huhta, Ari; Linden, Krister (International Speech Communication Association, 2023)The development of large multilingual speech models provides the possibility to construct high-quality speech technology even for low-resource languages. In this paper, we present the speech data of L2 learners of Finnish ... -
S2-oppilaiden ja heidän opettajiensa kokemukset kielenoppimisesta integroidussa äidinkielen ja kirjallisuuden ryhmässä
Pöntinen, Anu (2019)Tässä maisterintutkielmassani tarkastelen yhdeksäsluokkalaisten suomi toisena kielenä -oppilaiden sekä heidän opettajiensa kokemuksia opetuskokeilusta, jossa äidinkielen ja kirjallisuuden ryhmä sekä suomea toisena kielenä ... -
Oppitaipaleella : katsaus monikielisyyteen päiväkodista yhdeksännelle
Halonen, Mia (Suomen kasvatustieteellinen seura ry, 2009)Tässä luvussa teen kielen oppimisen näkökulmasta hieman tarkemman katsauksen lasten ja nuorten oppitaipaleeseen päiväkodista peruskoulun päättövaiheeseen. Keskiössä ovat maahanmuuttajataustaiset lapset ja erityisesti ... -
Pitkään Suomessa asuneiden ikäihmisten kielielämäkertojen käännekohdat
Hakoniemi, Kirsi (2020)Tarkastelen maisterintutkielmassani pitkään Suomessa asuneiden ikäihmisten suomen kielen kielielämäkertoja kielen osaamisen näkökulmasta. Keskeistä tarttumapintaa työlleni ovat yksilön omat kielielämäkerralliset arviot ja ...