Peruskoulutuskauden vaikutukset hermolihasjärjestelmän toimintaan ylikuormittuneilla ja ei-ylikuormittuneilla varusmiehillä

Abstract

Tapio Rautio 2014. Peruskoulutuskauden vaikutukset hermolihasjärjestelmän toimintaan ylikuormittuneilla ja ei-ylikuormittuneilla varusmiehillä. Liikuntabiologian laitos. Jyväskylän yliopisto. Biomekaniikan Pro gradu-tutkielma, 87 s.

Armeijan alussa alokkaiden peruskoulutuskaudella pyritään kehittämään alokkaiden kuntoa kokonaisvaltaisesti. Harjoittelun oletetaan olevan yhdistettyä voima- ja kestävyysharjoittelua. Voimaharjoittelun luonne ja määrä on kuitenkin sellainen, että pääasiassa harjoittelu on kestävyysharjoittelua. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää peruskoulutuskauden aikaisen harjoittelun vaikutuksia hermolihasjärjestelmän toimintaan. Samalla selvitetään, ovatko vaikutukset hermolihasjärjestelmään erilaiset ylikuormittuneilla varusmiehillä ja toisaalta varusmiehillä, jotka eivät kärsi ylirasittumisen oireista. Tutkimukseen osallistui 24 tervettä suomalaista miespuolista alokasta Kainuun Prikaatista. Iältään alokkaat olivat 18-21 vuotta. Koehenkilöt jaoteltiin kahteen ryhmään (ylikuormittuneet OR ja varusmiehet, jotka eivät kärsineet ylikuormittumisen oireista NOR) aikaisemman tutkimuksen tulosten avulla. Koehenkilöt osallistuivat normaaliin varusmiespalvelukseen mittausjakson ajan. Mittauksia tehtiin viikoilla 2, 4, 7 ja 9 (veriarvot ja antropometria) ja viikoilla 1, 5, 8 ja 10 (biomekaaniset muuttujat). Tutkimuksessa mitattiin kehonkoostumuksen arvoja, maksimivoimantuottoa, nopeaa voimantuottoa, sähköisiä refleksivasteita (H-refleksi, V-aalto, M-aalto ja passiivinen nykäys (twitch)) ja hormonaalisia suureita (testosteroni ja kortisoli) verikokeiden avulla. Antropometrisien tulosten kehityksen perusteella koulutuksen vaikutukset näyttäisivät olevan hyvin tyypillisiä kestävyysharjoittelun aiheuttamia muutoksia. Molempien ryhmien paino laski tutkimuksen aikana (NOR 2.2% ja OR 6.6%), rasvattoman massan määrässä ei tapahtunut muutoksia ja rasvaprosentti pieneni samoin molemmilla ryhmillä (NOR 11.9% ja OR 12.3%). H-refleksin (Hmax/Mmax-suhteen) ja V-aallon tulosten muutokset tukevat myös tätä olettamusta. H-refleksin mittaustulokset nousivat tutkimuksen alusta loppuun NOR-ryhmällä 27.8% ja OR ryhmällä 24.9%. Vastaavasti V-allon tuloksissa ei kehitystä tapahtunut. Pääasiassa ryhmien välillä ei havaittu suuria eroja tulosten muuttumisissa, lukuun ottamatta paria poikkeusta. NOR-ryhmä paransi merkittävästi (21.9%, p<0.05) jalan ojennuksen tulosta, kun taas OR-ryhmässä vastaavanlaisia muutoksia ei havaittu. Toinen merkittävä ero ryhmien välillä havaittiin passiivisen nykäyksen nousuajan tuloksissa, joissa OR-ryhmällä nousuaika pidentyi huomattavasti (71.9%,), kun nousua NOR-ryhmällä oli vain 13%. Kuten alkuolettamusten perusteella epäiltiinkin ja mittaustulosten perusteella voitiin päätellä, peruskoulutuskauden harjoittelu oli pääsääntöisesti kestävyysharjoittelua. Aiemman tutkimuksen perusteella saadulle ryhmäjaolle NOR/OR ei tämän tutkimuksen avulla saatu juurikaan vahvistusta hermolihasjärjestelmän mittausten avulla. Jatkotutkimuksissa mielenkiintoa herättää tulosten käsitteleminen yksilökohtaisesti, saataisiinko eroja näkymään tällä tavalla.

Tapio Rautio 2014. Effects of military basic training period to neuromuscular functions and adaptations of overreached and non-overreached conscripts. Department of Biology of Physical Activity, University of Jyväskylä. Master’s Thesis of Biomechanics, 87 pages.

The aim of the basic training period of the military service is to develop comprehensively the fitness of the recruits. Training is assumed to be combined strength and endurance training. Because of the amount and nature of the strength training, the total training is however mainly assumed to be endurance training. The purpose of this study was to determine the effects of the training to the neuromuscular system. Second aim was to study, if the neuromuscular adaptations were different in overreached (OR) and non- overreached (NOR) conscripts. 24 healthy male conscripts (18 to 21 years) of Kainuu Pricade participated in the study. The subjects were divided into two groups (OR and NOR) using the results of earlier study. The subjects participated in regular military service during the measurement period. Measurements were made at weeks 2, 4, 7 and 9 (blood values and anthropometrics) and at weeks 1, 5, 8 and 10 (the biomechanical variables). The measurements used in this study were the body composition values, maximum power production and rapid power production as well as electrically invoked responses (H-reflex, V-wave, M-wave, twitch) and blood tests (testosterone and cortisol). The training in the basic training period is very typical endurance training according to the anthropometric measurement results, where weight went down in both of the groups (NOR 2.2% and OR 6.6%), fat free mass did not change and fat percent reduced in both groups (NOR 11.9% and OR 12.3%). The H-reflex and V-wave development also supports this assumption. Some development was observed upwards in H-reflex (NOR 27.8% and OR 24.9%) and no development in V-wave. Mainly there were no differences between the two groups. A couple of exceptions to this, however, were observed. NOR group clearly improved (21.9 %, p<0.05) in the maximum power production of leg extension, while there were no improvements in the OR group. Another significant difference between the groups was observed in the passive twitch rising time, where the OR group rising time prolonged significantly (71.9 %, p<0.01), while in the NOR group the time prolonged only 13 % (not significant). According to the basic assumption of this study, the basic military training seem to be mainly endurance training based on all of the measurement results of this study. The results of neuromuscular measurements used in this study gave very little confirmation to the group allocation made in the earlier study. In the future, it might be interesting to make same kind of analyses individually, to see, if any differences can be seen this way.