Johdanto. Elimistön emäksisyyttä lisäämällä on pystytty parantamaan sekä anaerobista että aerobista suorituskykyä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten emästä tuottava normaaliproteiininen ja runsaasti kasviksia ja hedelmiä sisältävä ruokavalio vaikuttaa elimistön happo-emästasapainoon, submaksimaaliseen kestävyyssuorituskykyyn, pH:hon ja laktaatin tuottoon verrattuna happamuutta tuottavaan ruokavalioon 12 viikon yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun aikana.
Menetelmät. Tutkimukseen osallistui yhteensä 49 kuntoliikuntaa harrastavaa naista ja miestä, jotka jaettiin kahteen ruokavalioryhmään (Emäs / Hapan). Emäsryhmän ruokavalio oli arvioitu PRAL (potential renal acid load = potentiaalinen munuaisten happokuorma) -menetelmän avulla elimistön emäksisyyttä lisääväksi, kun taas hapanryhmä noudatti lähes normaalia ruokavaliota, jossa kuitenkin muun muassa kasvisten ja hedelmien saantia oli rajoitettu. Koko 12 viikon tutkimusjakson ajan koehenkilöt suorittivat myös yhdi
stettyä kestävyys- ja voimaharjoittelua kaikille yhtenäisen ohjelman mukaisesti kaksi kertaa viikossa yhteensä 90–120 minuuttia yhdellä harjoituskerralla. Kestävyysosio suoritettiin aina ensin ja 10 minuutin palautuksen jälkeen toteutettiin voimaosio. Ennen ja jälkeen harjoittelujaksoa mitattiin veren ja virtsan pH sekä veren bikarbonaattipitoisuus. Maksimaalinen hapenottokyky määritettiin polkupyörä-ergometrillä, jonka pohjalta suoritettiin submaksimaalinen polkupyöräergometritesti: 3 x 8 min 35 %, 55 % ja 75 % teholla VO2max:sta. Lisäksi ennen harjoittelua, harjoittelujakson puolivälissä ja harjoittelujakson lopussa tutkittavat pitivät kolmen päivän ajan ruokapäiväkirjaa.
Tulokset. Ravinto. Emäs- ja hapanryhmän miesten kasvisten ja hedelmien saannissa oli eroja tutkimusjakson puolivälissä (Emäs: 898 ± 302 g vs. Hapan: 247 ± 243 g, p < 0.001) ja sen lopussa (Emäs: 803 ± 380 g vs. Hapan: 226 ± 96 g, p < 0.01). Naisilla samansuuntainen ryhmien välinen pieni ero havaittiin jo ennen tutkimusjaksoa (Emäs: 396 ± 203 g vs. Hapan: 249 ± 75 g, p < 0.05), mutta suuri ero tutkimusjakson puolivälissä (Emäs: 927 ± 307 g vs. Hapan: 209 ± 159 g, p < 0.001) ja sen lopussa (Emäs: 1066 ± 634 g vs. Hapan: 264 ± 273 g, p < 0.001). Miesten emäsryhmällä kehonpainoon suhteutettu rasvojen (0,8 ± 0,3 g/kg vs. 1,2 ± 0,4 g/kg, p < 0.05) ja proteiinin (1,0 ± 0,3 g/kg vs. 1,4 ± 0,5 g/kg, p < 0.05) saanti oli tutkimusjakson puolivälissä pienempää kuin hapanryhmän miehillä.
Aerobinen submaksimaalinen kestävyyssuorituskyky. Emästä tuottava kasvispainotteinen normaaliproteiininen ruokavalio yhdessä 12 viikon yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun kanssa ei parantanut submaksimaalista suorituskykyä verrattuna happamuutta tuottavaan vähän kasviksia sisältäneeseen normaaliproteiiniseen ruokavalioon. Ainoa ero ryhmien väliltä löytyi miesten sykkeistä harjoittelun jälkeen: Emäsryhmän syke 35 %:n kuormalla oli 12 lyöntiä minuutissa hapanryhmää alempana (Hapan: 108 ± 3 vs. Emäs: 96 ± 4; p<0.05).
Veren ja virtsan pH ja veren bikarbonaattipitoisuus. Veren pH:n tai bikarbonaattipitoisuuden lepoarvoissa tai niiden muutoksissa ei ollut eroja emäs- ja hapanryhmän välillä missään mittauspisteessä. Sen sijaan ryhmien välillä ero löytyi virtsan pH:n lepoarvoissa. Naisten emäsryhmän virtsan pH oli loppumittauksissa korkeampi kuin hapanryhmällä (Hapan: 5,56 ± 0,72 vs. Emäs: 6,35 ± 0,98; p<0.05). Miesten virtsan pH:ssa ei ollut eroja ryhmien välillä. Aerobisessa submaksimaalisessa kuormituksessa naisten emäsryhmällä veren pH oli korkeampi kuin ennen harjoittelujaksoa 55 %:n (pre: 7,414 ± 0,006 vs. post: 7,427 ± 0,009; p<0.05) ja 75 %:n (pre: 7,347 ± 0,014 vs. post: 7,376 ± 0,011; p<0.05) kuormilla. Miesten kuormituksen aikaisissa veren pH-arvoissa ei tapahtunut muutoksia.
Pohdinta ja johtopäätökset. Tämän tutkimuksen perusteella kasvis- ja hedelmäpainotteinen (noin 800 - 1000 g kasviksia ja hedelmiä vuorokaudessa) ja normaalin määrän proteiinia sisältävä emäksinen ruokavalio ei vaikuta lepotilan veren pH:hon, mutta naisilla virtsan pH levossa nousi 12 viikon harjoittelun aikana ja oli korkeampi kuin hapanryhmällä. Nämä tulokset vahvistavat näkemystä siitä, että tarkasti säädellyn veren pH:hon lepotilassa on vaikea vaikuttaa, mutta virtsan pH:hon sen sijaan voidaan vaikuttaa. Miesten pH:n muuttumattomuus on luultavasti yhteydessä ruokavalion heikompaan noudattamiseen. Tutkimuksen päätulos oli, että emäsryhmän emäksisyyttä tuottava ruokavalio ei parantanut submaksimaalista kestävyyssuorituskykyä verrattuna hapanryhmän suhteellisen ”normaaliin” suomalaisten käyttämään happamuutta tuottavaan ruokavalioon. Sen sijaan veren pH:n nousu 12 viikon harjoittelujakson jälkeen naisten emäsryhmällä submaksimaalisessa kestävyyskuormituksessa verrattuna ennen harjoittelua mitattuihin arvoihin antaa viitteitä ja tutkimushaasteita mahdollisista fysiologisista hyödyistä kovilla harjoittelujaksoilla urheilussa. Aihe vaatii lisätutkimuksia.
...
