dc.contributor.author | Karnaattu, Jonna | |
dc.date.accessioned | 2014-11-13T15:18:54Z | |
dc.date.available | 2014-11-13T15:18:54Z | |
dc.date.issued | 2014 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1451463 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/44656 | |
dc.description.abstract | Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella asenteita koodinvaihtoon sekä niiden vaikutusta kaksikielisten kielenkäyttöön. Asenteita on tarkasteltu kahdesta eri näkökulmasta: miten kaksikieliset itse suhtautuvat koodinvaihtoon ja miten he kokevat ympäristön suhtautuvan siihen. Koodinvaihto on ilmiönä laajalti tutkittu, mutta asenteiden näkökulmasta tutkimus on jäänyt vähäiseksi. Helsingin alue valikoitui luonnollisesti tutkimuskohteeksi, sillä siellä koodinvaihtoa kuulee käytettävän päivittäin.
Aineisto on kerätty teemahaastatteluiden avulla. Haastattelut toteutettiin ryhmähaastatteluina ja niihin osallistui yhteensä kymmenen suomenruotsalaista nuorta aikuista Helsingin alueelta. Aineisto koostuu haastateltavien kertomuksista ja kokemuksista kielenkäytön tilanteissa. Ryhmähaastattelut osoittautuivat erittäin antoisaksi tavaksi toteuttaa kyseinen tutkimus, sillä ryhmäläisten keskustelut olivat hedelmällisiä. Tutkimuksen aineistoa on analysoitu kvalitatiivisesti sisällönanalyysin menetelmällä. Lisäksi olen käyttänyt apuna dialogista sekä diskursiivista analyysia.
Haastatteluista kävi ilmi, että koodinvaihto koetaan sekä resurssina että puutteena. Suurin osa haastateltavista kokee koodinvaihdolla olevan kommunikaatiota rikastuttava ja nopeuttava vaikutus – koodinvaihto nähdään taitona, josta on hyötyä monessa tilanteessa. Toisaalta koodinvaihto koetaan myös puutteena, sillä se voi olla merkki kielitaidon puutteellisuudesta. Se voidaan helposti yhdistää kouluttamattomuuteen ja monessa tilanteessa koodinvaihto voi vaikuttaa negatiivisesti puhujan uskottavuuteen. Ympäristön asenteet koodinvaihtoa kohtaan ovat hyvin vaihtelevia: vastaan on tullut niin naurua, hämmästystä, ihailua, ärtymystä, huomauttelua kuin provokatiivisia kommenttejakin. Haastatteluiden perusteella voi todeta, että ympäristön asenteet koodinvaihtoon vaikuttavat haastateltavien kielenkäyttöön jossakin määrin. Kaikkein ratkaisevinta kielenkäytölle on kuitenkin kaksikielisten oma näkemys koodinvaihdosta ja sen sopivuudesta tai sopimattomuudesta tilanteeseen. | fi |
dc.format.extent | 1 verkkoaineisto (77 sivua) | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | swe | |
dc.rights | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.rights | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.subject.other | Koodinvaihto | |
dc.subject.other | asenteet | |
dc.title | Attityder till kodväxling och deras inverkan på tvåspråkigas språkbruk | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201411133252 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities | en |
dc.contributor.laitos | Kielten laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Languages | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Ruotsin kieli | fi |
dc.contributor.oppiaine | Swedish | en |
dc.subject.method | Haastattelututkimus | |
dc.date.updated | 2014-11-13T15:18:55Z | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 306 | |
dc.subject.yso | koodinvaihto | |
dc.subject.yso | asenteet | |
dc.subject.yso | kaksikielisyys | |
dc.subject.yso | kielenkäyttö | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |