L'image de la culture finlandaise chez des étudiants français en échange Erasmus

Abstract

Vaihto-opiskelu ulkomaisessa korkeakoulussa on osa yhä useamman nuoren aikuisen kokemusmaailmaa. Yleisimmät motiivit vaihtoon lähtöön liittyvät usein kohdemaan kieleen ja kulttuuriin tutustumiseen sekä opiskelijan henkilökohtaiseen kehittymiseen. Tutkinkin pro gradu -tutkielmassani ranskalaisten Erasmus-vaihto-opiskelijoiden kuvaa suomalaisesta kulttuurista. Olen siis selvittänyt mitä kulttuuriteemoja he nostavat esille ja millainen Suomi-kuva opiskelijoilla on heidän kertomustensa perusteella.

Tutkimusaineiston keräsin haastattelemalla kolmea ranskalaista Erasmus-opiskelijaa Jyväskylän yliopistolta. Aineistosta poimittiin teema-analyysiin kaikki sellaiset kertomukset ja kommentit, joissa kuvattiin suomalaista kulttuuria tai vähintäänkin sivuttiin sitä. Kertomuksia löytyi yhteensä 20 ja kommentteja 73 kappaletta. Aineiston analyysin pääpaino oli kertomuksissa, koska ne kuvasivat hyvin autenttisesti vaihto-opiskelijoiden kokemuksia suomalaisesta kulttuurista ja suomalaisista.

Tulosten perusteella haastateltavien kuvaa suomalaisesta kulttuurista leimaa vahvasti Suomessa eletty arki : heidän kertomuksensa ja kokemuksensa kumpuavat pitkälti hyvin arkipäiväisistä asioista ja kohtaamisista. Tämä näkyy muun muassa siinä, että aineistossa suosituimmat esille nousseet teemat ovat urheilu ja vapaa-aika; maantieto, ympäristö ja ilmasto; viestintä ja suomen kieli. Jokaisesta edellä mainitusta teemasta löytyy vähintään kolme kertomusta ja useampia kommentteja tai muita mainintoja. Sen sijaan aineistossa ei ole ainuttakaan kertomusta liittyen taiteisiin. Muutoinkin tämä kategoria keräsi vain kaksi mainintaa ja nekin ikään kuin sivulauseessa. Huomionarvoista on myös se, että suomalaiseen yhteiskuntaan liittyvistä teemoista ainoastaan jo edellä mainittu teema maantieto, ympäristö ja ilmasto keräsi kertomuksia ja runsaasti kommentteja. Tämäkin näytti johtuvan pitkälti talven kylmyydestä, joka oli yllättänyt haastateltavat.

Kertomuksista välittyvän sävyn perusteella haastateltavien Suomi-kuva näyttää melko tasapainoiselta: kahdeksan kertomusta antaa positiivissävytteisen kuvan kun taas yhdeksästä piirtyy negatiivisesti värittynyt kuva. Lisäksi kolmessa kertomuksessa Suomi-kuva on kaksijakoinen, koska niiden kuvaamat kokemukset sisältävät sekä positiivisia yllätyksiä että negatiivisesti tulkittavia piirteitä.