Tässä romaanisen filologian maisterintutkielmassa tarkastellaan suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden kokemuksia ranskan kuullun ymmärtämisestä ranskankielisille alueille suuntautuneen vaihtojakson ajalta. Vieraiden kielten kuullun ymmärtämistä ja sen kehittymistä tutkitaan suhteellisen vähän verrattuna muiden kielitaidon osa-alueiden, puhumisen, lukemisen ja kirjoittamisen, tutkimukseen. Kuitenkin kieltenoppijat kokevat usein juuri kuullun ymmärtämisen kaikista vaikeimmaksi taidoksi oppia. Kuullun ymmärtämisen tutkiminen eritasoisilla oppijoilla on olennaista paremman ymmärryksen ja osaamisen saavuttamiseksi. Nimenomaan vaihtojakson aikana tapahtuvan kuullun ymmärtämisen kehittymisen tutkiminen on mielenkiintoista, sillä vaihdossa juuri monipuolinen kohdekielen kuullun ymmärtäminen on edellytys erilaisten akateemisten ja sosiaalisten tavoitteiden saavuttamiselle.
Tutkimus on soveltava replika Laakson vuonna 2015 S2-puhujien kohderyhmälle tekemästä tutkimuksesta. Tämä tutkimus hyödyn
tää Laakson haastattelukysymyksiä uudelle kohderyhmälle soveltaen. Osallistujat valikoitiin eri Jyväskylän yliopiston viestikanavia pitkin välitettyjen haastattelukutsujen perusteella yhteyttä ottaneista opiskelijoista. Aineiston keruu toteutettiin kahdeksan osallistujan yksilöhaastatteluissa. Litteroitu aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla keskittyen haastattelurungon, teoreettisen viitekehyksen sekä osallistujien tarjoamiin teemoihin.
Kuullun ymmärtämistä tarkastellaan tutkimuksessa laajasti kuuntelevan yksilön itsensä, kognitiivisten prosessien, sosiaalisten suhteiden, kielen ja kulttuuritaustan näkökulmista. Teoreettisena viitekehyksenä ovat kuuntelemiseen sekä kommunikaatioon liittyvät mallit ja vieraan kielen kuuntelemiseen vaikuttavat kognitiiviset, affektiiviset ja sosiaaliset tekijät aikaisemman tutkimuksen valossa. Keskiössä ovat osallistujien kokemukset ranskankielisen puheen ja tekstin kuuntelemisesta ja kuullun ymmärtämistä vaativista tilanteista. Tutkimuksessa tarkastellaan myös kuullun ymmärtämistilanteisiin kytkeytyviä uskomuksia, jotka nousevat esiin osallistujien kuvauksissa. Lisäksi tarkastellaan kuullun ymmärtämisessä, kuuntelukäyttäytymisessä ja näihin limittyvissä uskomuksissa tapahtuneita muutoksia osallistujien kuvauksen pohjalta.
Osallistujien kuvausten sekä teoreettisen viitekehyksen pohjalta kuullun ymmärtämisen kokemukseen vaikuttavat kolme tekijää sekä näiden tekijöiden väliset yhteydet: kuuntelija itse, keskustelukumppani(t) sekä kieli. Henkilöihin sekä heidän käyttäytymiseensä ja uskomuksiinsa liittyvät erityispiirteet samoin kuin kuullun ymmärtämisen fyysinen konteksti muokkaavat kuullun ymmärtämisen kokemusta ja mahdollisuuksia merkittävästi. Osallistujat kuvasivat seuraavia muutoksia: 1) ranskan kielestä saatiin entistä monipuolisempi kuva erilaisten kielivarianttien kohtaamisen kautta, 2) kuullun ymmärtämisen tilanteissa opittiin havainnoimaan laajemmin omia ja puhujan kulttuuritaustasta tulevia vaikutteita, käyttämään vapaammin erilaisia kompensoivia strategioita keskustelukumppanin ym-märtämiseksi, näkemään ymmärtämisvirheet normaalina osana kuullun ymmärtämistä ja katsomaan omia rajoitteita hyväksyvästi, ja 3) käsitys itsestä ranskan kielen kuuntelijana muuttui sallivammaksi, oman kuuntelutaidon arviointi muuttui realistisemmaksi ja armollisemmaksi, ulkoa asetettujen tavoitteiden merkitys väheni ja oman kuuntelutaidon arviointi sekä tavoitteet alettiin nähdä enemmän omista lähtökohdista ja tarpeista käsin.
...
