dc.contributor.author | Honkanen, Miiamari | |
dc.date.accessioned | 2014-07-17T11:39:41Z | |
dc.date.available | 2014-07-17T11:39:41Z | |
dc.date.issued | 2014 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1438810 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/43901 | |
dc.description.abstract | Pro gradu -tutkimuksessani pyrin selvittämään millaisia tunne- ja vuorovaikutustaitoja koulutetut liikunnan ja terveystiedon opettajat arvostavat ja kokevat osaavansa käyttää. Tutkimuksessa tarkasteltiin eroja vastaajien välillä sukupuolen ja työkokemuksen perusteella. Lisäksi selvitettiin onko taitojen arvostus yhteydessä opettajien koettuun taitotasoon. Tutkimuksessa kartoitetut tunne- ja vuorovaikutustaidot pohjautuivat Mayerin ja Saloveyn (1990, 1997) tunneälyn käsitteeseen sekä Gordonin (2004, 2006) vuorovaikutustaitoihin.
Itse suunnittelemani sähköinen kyselylomake lähetettiin sähköpostilla kaikille Liikunnan ja Terveystiedon opettajat Ry:n jäsenille syksyllä 2013. Kaikki vastaajat olivat siis koulutettuja tai koulutuksessa olevia, liikunnan ja/tai terveystiedon opettajia. Tutkimukseen vastasi 95 henkilöä, joista 70 oli naisia ja 25 miehiä. Vastaajien työkokemus vaihteli yhden ja 37 vuoden välillä. Aineisto ei ollut normaalisti jakautunut, joten sukupuolten ja eri työkokemusryhmien välisten keskiarvojen merkitsevyyseroja tarkasteltiin parametrittomalla Mann-Whitneyn U-testillä. Taitojen arvostuksen ja koetun taitotason välistä yhteyttä tarkasteltiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimen avulla.
Tässä tutkimuksessa liikunnan ja terveystiedon opettajat selvästi arvostivat tunne- ja vuorovaikutustaitoja, sillä kaikkien taitojen arvostuksen keskiarvo oli viisiportaisella Likert-asteikolla yli 4,00. Eniten arvostettiin ongelmanratkaisutaitoja ja vähiten kuuntelun taitoja, vaikka niitäkin selkeästi arvostettiin. Sukupuoli ja työkokemus eivät näyttäneet olevan merkittävästi yhteydessä arvostuksen määrään. Vastaajat kokivat myös melko hyvin osaavansa käyttää kaikkia tutkimuksen tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Kyvykkäimmillään opettajat kokivat olevansa empatian taidoissa. Heikointa koettua taitotasoa ei voitu määrittää, sillä keskiarvoerot olivat niin pieniä. Alhaisin keskiarvo oli viisiportaisella Likert-asteikolla 3,63. Naiset kokivat tunne- ja vuorovaikutustaitonsa miehiä paremmiksi kaikissa summamuuttujissa. Myös työkokemus vaikutti koettuun taitotasoon siten, että yli 25 vuotta opettaneet kokivat taitotasonsa paremmaksi kuin alle 13 vuotta opettaneet kaikissa summamuuttujissa. Sukupuolella ja työkokemuksella näyttäisi siis olevan yhteyttä kykyyn käyttää tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Taitojen arvostus ja niihin liittyvä koettu taitotaso olivat joissain summamuuttujissa yhteydessä toisiinsa, mutta selitysasteet jäivät alhaisiksi.
Opettajien myönteinen suhtautuminen tunne- ja vuorovaikutustaitoihin antaa hyvän tukijalan tulevaisuuden tunne- ja vuorovaikutuskeskustelulle. Jatkossa olisi kuitenkin tärkeää tutkia, kuinka paljon taitoja todellisuudessa käytetään ja mitkä ovat niiden käytön arkielämän todelliset hyödyt. Lisäksi nimenomaan miesten ja uransa alkuvaiheessa olevien opettajien tunne- ja vuorovaikutustaitoihin keskittyminen, näyttää tämän tutkimuksen valossa tärkeältä. | fi |
dc.description.abstract | In my Master’s thesis I tried to find out what kind of social and emotional skills educated physical and health education teachers appreciate and how well they can use those skills in their own opinion. In this study I viewed gender differences and differences between different work experience groups. The study was based on the concepts of emotional intelligence and interaction skills. A questionnaire was sent by email in the autumn of 2013 to those teachers that were part of LIITO, (an organisation for physical and health education teachers) at the time. The study had 97 respondents, 70 female and 25 male. The respondents work experience varied between one and 37 years. Mann-Whitney U-test was applied to examine gender differences and differences between different work experience groups. Spearman correlation was applied to study the connections between appreciation and the experienced level of skill.
In this study the respondents clearly appreciated different social and emotional skills, for the average of the answers exceeded 4,00 in the five-point Likert scale. Problem-solving skills were appreciated most and listening skills least. Neither gender or work experience did not affect the level of appreciation. The respondents experienced their skills in social and emotional skill to be fairly good. The lowest average in the five-point Likert scale was 3,63. The respondents experienced themselves most capable in skills of empathy. According to the results of the study women are better than men in using all the social and emotional skills measured in this study. The same difference was found in work experience. Teachers that had been teaching for over 25 years were more skilled then teachers that had been teaching for less than 13 years according to this study. There were only low connections between appreciation and the experienced level of skill.
Teachers positive attitude towards social and emotional skills is a good stepping stone to further study and discussion of social and emotional skills.In the future it would be important to study how much teachers really use individual social and emotional skills in their work and how beneficial these skills truly are. In addition according to this study focusing especially on the skills of males and inexperienced teachers is in order. | en |
dc.format.extent | 1 verkkoaineisto (75 sivua) | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | tunnetaidot | |
dc.subject.other | vuorovaikutustaidot | |
dc.subject.other | arvostus | |
dc.subject.other | koettu taitotaso | |
dc.title | Liikunnan ja terveystiedon opettajien käsityksiä tunne- ja vuorovaikutustaidoista | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201407172239 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Liikuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Liikuntakasvatuksen laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Sport Sciences | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Liikuntapedagogiikka | fi |
dc.contributor.oppiaine | Physical Education Teacher Education | en |
dc.date.updated | 2014-07-17T11:39:42Z | |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.rights.accesslevel | restrictedAccess | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 502 | |
dc.subject.yso | tunnetaidot | |
dc.subject.yso | sosiaaliset taidot | |
dc.subject.yso | arvostus | |
dc.subject.yso | opettajat | |
dc.subject.yso | liikunnanopettajat | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |
dc.rights.accessrights | Aineistoon pääsyä on rajoitettu tekijänoikeussyistä. Aineisto on luettavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyöasemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat. | fi |
dc.rights.accessrights | This material has a restricted access due to copyright reasons. It can be read at the workstation at Jyväskylä University Library reserved for the use of archival materials: https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities. | en |
dc.type.okm | G2 | |