Liikunta-aktiivisuuden yhteys työikäisten koettuun hyvinvointiin kaupunki- ja maaseutuympäristöissä

Abstract

Liikunnalla tiedetään olevan positiivisia vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen sekä yksilö- että väestötasolla. Toistaiseksi on olemassa vain vähän väestötason tutkimuksia liikunnan vaikutuksista hyvinvoinnin positiivisiin mittareihin, kuten elämänlaatuun ja koettuun hyvinvointiin. Saadut tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että liikunnan harrastajat ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin liikuntaa harrastamattomat. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) perusteella, onko liikunta-aktiivisuudella yhteyttä työikäisten koettuun hyvinvointiin kaupunki- ja maaseutuympäristöissä.

Tutkimuksen aineisto saatiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän laajan kyselytutkimuksen (ATH) vuoden 2012 aineistosta. Kaupunkiympäristönä oli Vaasa, josta mukana oli 837 henkilöä. Maaseutuympäristönä oli Laihian ja Vähäkyrön alue, josta mukana oli yhteensä 287 henkilöä. Kyselylomakkeessa olleista kysymyksistä mukaan poimittiin 10 kysymystä, joissa käsiteltiin liikunta-aktiivisuuteen, terveyteen ja elämänlaatuun liittyviä kysymyksiä. Näistä muodostettiin luokittelevia muuttujia. Tilastolliset analyysit tehtiin SPSS 20.0 –ohjelmalla. Analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointia ja logistista regressioanalyysiä.

Ristiintaulukoinnin perusteella työikäisten liikunta-aktiivisuuden ja koetun hyvinvoinnin välillä todettiin merkitsevä yhteys (p<.001). Pelkästään kaupunkiaineistoa tarkasteltaessa p<.001, ja maaseutuaineistossa p<.01. Logistisessa regressioanalyysissä elinympäristö (kaupunki/maaseutu) ei selittänyt muuttujien välistä yhteyttä. Muillakaan taustamuuttujilla ei ollut merkitystä liikunta-aktiivisuuden ja koetun hyvinvoinnin väliseen yhteyteen.

Tutkimuksen mukaan sekä yleisellä liikunta-aktiivisuudella että liikuntasuositusten toteutumisella on merkitsevä yhteys työikäisten koettuun hyvinvointiin. Liikunta-aktiivisuus itsessään näyttää olevan voimakkaasti yhteydessä koettuun hyvinvointiin, koska muilla muuttujilla ei pystytty vaikuttamaan niiden väliseen yhteyteen. Tulos tukee aiempia tutkimustuloksia, joissa liikunnan harrastajat ovat raportoineet suurempaa tyytyväisyyttä elämäänsä kuin ne, jotka ovat liikunnallisesti passiivisia.

Liikunnalla tiedetään olevan positiivisia vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen sekä yksilö- että väestötasolla. Toistaiseksi on olemassa vain vähän väestötason tutkimuksia liikunnan vaikutuksista hyvinvoinnin positiivisiin mittareihin, kuten elämänlaatuun ja koettuun hyvinvointiin. Saadut tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että liikunnan harrastajat ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin liikuntaa harrastamattomat. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) perusteella, onko liikunta-aktiivisuudella yhteyttä työikäisten koettuun hyvinvointiin kaupunki- ja maaseutuympäristöissä.

Tutkimuksen aineisto saatiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän laajan kyselytutkimuksen (ATH) vuoden 2012 aineistosta. Kaupunkiympäristönä oli Vaasa, josta mukana oli 837 henkilöä. Maaseutuympäristönä oli Laihian ja Vähäkyrön alue, josta mukana oli yhteensä 287 henkilöä. Kyselylomakkeessa olleista kysymyksistä mukaan poimittiin 10 kysymystä, joissa käsiteltiin liikunta-aktiivisuuteen, terveyteen ja elämänlaatuun liittyviä kysymyksiä. Näistä muodostettiin luokittelevia muuttujia. Tilastolliset analyysit tehtiin SPSS 20.0 –ohjelmalla. Analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointia ja logistista regressioanalyysiä.

Ristiintaulukoinnin perusteella työikäisten liikunta-aktiivisuuden ja koetun hyvinvoinnin välillä todettiin merkitsevä yhteys (p<.001). Pelkästään kaupunkiaineistoa tarkasteltaessa p<.001, ja maaseutuaineistossa p<.01. Logistisessa regressioanalyysissä elinympäristö (kaupunki/maaseutu) ei selittänyt muuttujien välistä yhteyttä. Muillakaan taustamuuttujilla ei ollut merkitystä liikunta-aktiivisuuden ja koetun hyvinvoinnin väliseen yhteyteen.

Tutkimuksen mukaan sekä yleisellä liikunta-aktiivisuudella että liikuntasuositusten toteutumisella on merkitsevä yhteys työikäisten koettuun hyvinvointiin. Liikunta-aktiivisuus itsessään näyttää olevan voimakkaasti yhteydessä koettuun hyvinvointiin, koska muilla muuttujilla ei pystytty vaikuttamaan niiden väliseen yhteyteen. Tulos tukee aiempia tutkimustuloksia, joissa liikunnan harrastajat ovat raportoineet suurempaa tyytyväisyyttä elämäänsä kuin ne, jotka ovat liikunnallisesti passiivisia.