Kirjoittaminen ja minäpystyvyys : lukiolaisten käsityksiä omista kirjoittamistaidoistaan

Abstract

Tutkijat ovat todenneet, että opiskelijan käsitykset siitä, miten hän tulee mielestään suoriutumaan kirjoittamistehtävästä, vaikuttavat merkittävästi hänen todelliseen suoriutumiseensa. Taidot eivät siis yksin selitä opiskelijan suoriutumista, vaan taustalla vaikuttaa jopa taitoja vahvemmin opiskelijan minäpystyvyys eli hänen omat käsityksensä ja uskomuksensa itsestään tehtävän suorittajana. (Bandura 1997. ) Huolestuttavaa tämä on silloin, kun käsitykset eivät ole realistisia vaan omia taitoja ja kykyjä aliarvioivia. Päästäänkö lukiossa äidinkielessä ja kirjallisuudessa opetussuunnitelman (LOPS 2013) mukaiseen tavoitteeseen, joka on saada opiskelija arvioimaan myönteisesti mutta realistisesti taitojaan muun muassa kirjoittamisessa?

Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää lukio-opiskelijoiden kirjoittajaminäpystyvyyttä eli heidän luottamustaan omaan selviytymiseensä kirjoittamistehtävissä. Tutkimuksessa kysyttiin, millaisena nuoret kokevat kirjoittamisen ja itsensä kirjoittajana, mikä heidän minäpystyvyytensä taso on ja ovatko heidän arvionsa itsestä kirjoittajina realistisia. Tutkimusaineisto koostui kahdesta kyselystä sekä opiskelijoiden kirjoittamista ja opettajan arvioimista esseistä. 61 opiskelijan omia arvioita ja näkemyksiä verrattiin opettajan tekemiin arvioihin. Tutkimuksessa pohdittiin myös sitä, miten suuri vaikutus opiskelijan käsityksillä on varsinaiseen suoriutumiseen.

Aineiston laadullisessa analyysissa selvisi, että opiskelijat kokevat kirjoittamisen työläänä ja aikaa vievänä. Se, miten innokkaasti kirjoittamistehtävään tartutaan, riippuu valtaosalla tutkimushenkilöistä tehtävänannosta ja aiheesta. Prosessin aloittaminen ja tekstin jäsentely koettiin erityisen hankalana. Näyttäisi myös siltä, ettei moni lukiolainen ole valmis tekemään töitä menestyäkseen ja saadakseen parempia arvosanoja, vaikka taitoja olisikin. Määrällisen faktorianalyysin perusteella vaikeinta on omien kielellisten kömmähdysten löytäminen tekstistä, mutta opiskelijat luottavat kuitenkin keskimäärin hyvin siihen, että he osaavat kirjoittaa ymmärrettävästi saaden viestinsä perille. Monissa opiskelijoissa kirjoittamistehtävä herättää jopa pelkoa epäonnistumisesta.

Minäpystyvyys oli keskimäärin kohtalaista. Monet tytöt arvioivat omat taitonsa ja pystyvyytensä epärealistisen alhaisiksi todelliseen suoriutumiseen verrattuna. Tutkimukseen osallistuneilla tytöillä minäpystyvyys on taitoihin suhteutettuna heikompi kuin pojilla. Kun verrattiin opiskelijoiden ja opettajan arvioita, oli omaa suoriutumista usein vähätelty ja arvioitu heikommaksi kuin todellinen osaamisentaso kirjoitetun esseen perusteella oli. Tämä oli yleistä erityisesti tyttöjen kohdalla.

Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että omien taitojen realistinen arvioiminen on monille opiskelijoille haastavaa. Erityisesti tytöt arvioivat tasonsa epärealistisen heikoksi. Realistisen ja ennen kaikkea myönteisen käsityksen kehittämiseen tulisi siis panostaa. Tietoisuutta minäpystyvyyden voimakkaasta vaikutuksesta suoriutumiseen tulisi lisätä opettajien keskuudessa, jotta sen vahvistumista haluttaisiin tukea.