Ajattelun taidot historianopettajien käsityksissä historianopetuksesta

Abstract

Historian ajattelun taidot ovat olleet viimeisten kahdenkymmenen vuoden ajan keskeisellä sijalla opetussuunnitelmien perusteiden tavoitteissa. Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä historian aineenopettajilla on historian ajattelun taitojen opetuksesta. Erityisesti työssäni pohdin sitä, millaisia haasteita ajattelun taitojen opetuksella voi olla. Keräsin tutkimusaineiston haastattelemalla yhdeksää historian aineenopettajaa keväällä 2013. Toteutin analyysin pääosin aineistolähtöisesti tarkastellen opettajien käsityksiä historian ajattelun taidoista, historianopetuksen ja koulun tehtävistä, opetustavoista ja ajattelun taitojen opetuksen haasteista. Analyysin toisessa vaiheessa pyrin selittämään ajattelun taitojen opetuksen haasteita yhdistämällä aiempia teemoja.

Haastattelemani opettajat eivät määrittele historian ajattelun taitoja täysin uskollisesti historian tiedonluonteelle vaan korostavat nykyaikana hyödyllisinä pitämiään taitoja. Heidän mielestään historianopetuksen tehtävänä on auttaa ymmärtämään maailmaa, opettaa tiedonhankintataitoja ja kasvattaa yleissivistystä. Opettajien vastauksissa historianopetukseen vaikuttaa myös heidän käsityksensä koulun sosiaalistavasta ja nuoren kasvua tukevasta tehtävästä. Haastatellut pitävät historian ajattelun taitojen opettamista tärkeänä, mutta näkevät historianopetusta koskevat tavoitteet moninaisina.

Opettajat kertovat opettavansa vaihtelevasti ja pitävät opiskelijan motivoitumista tärkeänä. He pyrkivät opettamaan ajattelun taitoja niin luennoiden ja keskustellen kuin opiskelijan omaehtoisen työskentelyn kautta. Suurin osa opettajista opettaa ajattelun taitoja lähinnä lyhyiden harjoitusten avulla ja vain harvoin tutkiva työskentely jatkuu koko oppitunnin ajan. Haastavana ajattelun taitojen opettamisen kannalta opettajat näkevät erityisesti opetussuunnitelman ja ylioppilaskokeen asettamat vaatimukset, kiireisyyden ja puutteelliset opetusmateriaalit sekä opiskelijoiden motivoitumattomuuden, viitseliäisyyden puutteen ja vaihtelevat ennakkotiedot ja -taidot.

Nähdäkseni ajattelun taitojen opetukselle ja oppimiselle voi olla ongelma myös tietojen ja taitojen eroaminen toisistaan opetuksessa ja sen tavoitteissa. Opettajan ja oppilaan omaksumat vahvat roolit ovat haaste opiskelijalähtöisten työtapojen käyttämiselle. Lisäksi ero maallikon ja tutkijan historian osaamisessa aiheuttaa epäselvyyttä ajattelun taitojen määrittelyssä ja siten niiden opetuksessa.

Avainsanat: historian ajattelun taidot, opettajan ajattelu, opetussuunnitelma, historianopetus