Suomalaisten julkisuuden henkilöiden viittomanimiä ja niiden nimenantoperusteita
Lataukset:
Henkilöiden viittomanimet vastaavat puhuttujen kielten erisnimiä ja niillä on erilaisia nimenantoperusteita. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia viittomanimiä suomalaisista julkisuuden henkilöistä käytetään ja millä perusteella julkisuuden henkilöt ovat viittomanimensä saaneet eli millaisia nimenantoperusteita on löydettävissä.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii pääasiassa Päivi Rainòn (2004) väitöskirja Henkilöviittomien synty ja kehitys suomalaisessa viittomakieliyhteisössä, jossa hän on selvittänyt, millä perusteilla suomalaisen viittomakieliyhteisön jäsenet ovat viittomanimensä saaneet.
Tutkimusaineisto koostuu 24 eri-ikäisen viittomakielisen henkilön parihaastatteluista, joista videoaineistoa kertyi yhteensä 8 tuntia ja 19 minuuttia. Haastattelussa hain nimestämismateriaalin avulla viittomanimiä 100 suomalaiselle julkisuuden henkilölle. Haastatteluaineisto sisälsi yhteensä 1241 viittomavastinetta. Lopulliseen tarkasteluun päätyi 1076 viittomavastinetta, jotka pitivät sisällään 109 erilaista henkilöviittomaa tai niiden yhdistelmää ja ne kohdistuivat 76 henkilöön.
Haastatteluissa julki tulleista nimenantoperusteista on muodostettavissa seuraavat luokat: 1) puhutun kielen nimen lähikäännös, 2) puhutun kielen nimen käännös, 3) ulkomuoto, 4) sosiaalinen tausta, 5) aakkosviittoma, 6) kaimuus, 7) vaatetus ja asusteet, 8) yksittäinen tapahtuma, 9) piintynyt tapa ja 10) alkuperä ei tiedossa.
Tämä tutkimus antaa uutta tietoa viittomakielisen yhteisön tavasta nimetä yhteisön ulkopuolisia henkilöitä. Tutkimustuloksista voi päätellä, että kaikille julkisuuden henkilöille ei systemaattisesti anneta viittomanimeä ja haastateltavat korostivat, että virallisissa yhteyksissä henkilön nimi tulee aina sormittaa.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29564]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Viittoman paikka kaventuneessa näkökentässä
Ylitalo, Anne (2018)Maisterintutkielmani tavoitteena oli selvittää viittoman rakenteen ja viittomatilan muutoksia, jotka syntyvät kuurosokeiden kaventuneen näkökentän seurauksena. Vertailukohtana käytettiin tavanomaisen suomalaisen viittomakielen ... -
Suomalaista viittomakieltä omaksuvien 8-vuotiaiden lasten kerrontataidot SVK-NARRATI menetelmällä arvioituna
Pietarinen, Heta (2021)Tutkielmassa tarkastellaan suomalaista viittomakieltä omaksuvien 8-vuotiaiden lasten kerrontataitoja ja tarkkaillaan ikäluokan sisällä esiintyvää variaatiota. Tarkastelun alla ovat erityisesti lasten tuottamien tarinoiden ... -
Phonetische Aspekte einer Didaktik der Finnischen Gebärdensprache als Fremdsprache
Fuchs, Bertold (University of Jyväskylä, 2004)Suomalaista viittomakieltä opetetaan yhä enemmän kuuleville. Tämän seurauksena on syntynyt tarve kehittää viittomakielen opetuksen metodeja sekä kouluttaa viittomakielen opettajia. Bertold Fuchsin väitöstutkimus selvitti, ... -
Tavu ja lause : tutkimuksia kahden sekventiaalisen perusyksikön olemuksesta suomalaisessa viittomakielessä
Jantunen, Tommi (Jyväskylän yliopisto, 2009)Tommi Jantunen tarkastelee tutkimuksessaan kahden kielitieteen peruskäsitteen, tavun ja lauseen, olemusta suomalaisessa viittomakielessä. Jantunen selvittää äänne- ja lauseopillisia perusasioita vähän tutkitun vähemmistökielen ... -
A description of time lines in Finnish Sign Language
Kortesalo, Marko (2020)Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan aikalinjojen esiintymistä suomalaisessa viittomakielessä. Viitekehykseksi valittiin Sinten vuonna 2013 julkaistussa artikkelissa esittämät kuvaukset aikalinjoista kymmenessä eri ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.