Musiikkikokemuksen käsitteellistäminen : empiirinen tutkimus musiikkiin liittyvien kokemusten affektiivisista luonnehdinnoista

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin tapoja sanallistaa musiikkiin liittyviä subjektiivisia kokemuksia. Lähtökohdaksi otettiin aiemmassa tutkimuksessa korostuneen emootionäkökulman sijaan optimaalisiin kokemuksiin ja muuttuneisiin tajunnantiloihin viittaavat tuntemusluonnehdinnat. Tarkoituksena oli selventää näiden luonnehdintojen yleisyyttä ja sopivuutta musiikin yhteydessä, sekä havainnoida musiikin kuuntelun yleisyydestä ja musiikin harrastamisesta juontuvia eroja tuntemusten sanallistamisen suhteen.

Tutkimuksen aineisto kerättiin verkkokyselyllä, jota jaettiin ainejärjestöjen sähköpostilistojen kautta Jyväskylän yliopiston opiskelijoille. Kysely koostui kolmestakymmenestä aiemmista tutkimuksista johdetusta tuntemusluonnehdinnasta, joiden suhteen vastaajat (N=167) arvioivat näiden kokemisen yleisyyttä viisiportaisella asteikolla, sekä sopivuutta avoimin vastausvaihtoehdoin.

Tuloksina havaittiin mielikuvien, muistojen, voimaantumisen tuntemusten ja flow-tilojen olevan musiikkiin liittyvien kokemusten kannalta muita oleellisempia luonnehdintoja, kun taas erilaiset voimakkaampiin tajunnantilan muutoksiin ja ylimaallisiin tuntemuksiin viittaavat luonnehdinnat näyttäytyivät muita vähemmän oleellisina. Musiikin kuuntelun yleisyyden ja musiikin harrastamisen perusteella tehtyjen ryhmävertailujen osalta yksisuuntainen varianssianalyysi (ANOVA) löysi tilastollisesti merkitseviä eroja tuntemusluonnehdintojen arvioidun yleisyyden suhteen. Molempien luokittelevien muuttujien osalta yksittäisten tuntemusluonnehdintojen yleisyyden keskiarvot olivat suurempia musiikkia aktiivisesti harrastavien ja usein kuuntelevien ryhmissä, kuin ei-harrastavien ja harvemmin kuuntelevien ryhmissä.

Tulosten katsottiin pääosin olevan linjassa aiemman tutkimuksen kanssa, mutta tarkempien selitysten osalta jatkotutkimukset näyttäytyivät tarpeellisina. Tämän lisäksi esitettiin emootioita laajemman käsitteellisen lähestymistavan olevan potentiaalisesti hyödyllinen kokemuksiin liittyviä henkilö- ja tilannesidonnaisia eroja tarkastellessa.