Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorKoskela, Oskari
dc.date.accessioned2014-06-12T06:44:44Z
dc.date.available2014-06-12T06:44:44Z
dc.date.issued2014
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/43682
dc.description.abstractTutkimuksessa tarkasteltiin tapoja sanallistaa musiikkiin liittyviä subjektiivisia kokemuksia. Lähtökohdaksi otettiin aiemmassa tutkimuksessa korostuneen emootionäkökulman sijaan optimaalisiin kokemuksiin ja muuttuneisiin tajunnantiloihin viittaavat tuntemusluonnehdinnat. Tarkoituksena oli selventää näiden luonnehdintojen yleisyyttä ja sopivuutta musiikin yhteydessä, sekä havainnoida musiikin kuuntelun yleisyydestä ja musiikin harrastamisesta juontuvia eroja tuntemusten sanallistamisen suhteen. Tutkimuksen aineisto kerättiin verkkokyselyllä, jota jaettiin ainejärjestöjen sähköpostilistojen kautta Jyväskylän yliopiston opiskelijoille. Kysely koostui kolmestakymmenestä aiemmista tutkimuksista johdetusta tuntemusluonnehdinnasta, joiden suhteen vastaajat (N=167) arvioivat näiden kokemisen yleisyyttä viisiportaisella asteikolla, sekä sopivuutta avoimin vastausvaihtoehdoin. Tuloksina havaittiin mielikuvien, muistojen, voimaantumisen tuntemusten ja flow-tilojen olevan musiikkiin liittyvien kokemusten kannalta muita oleellisempia luonnehdintoja, kun taas erilaiset voimakkaampiin tajunnantilan muutoksiin ja ylimaallisiin tuntemuksiin viittaavat luonnehdinnat näyttäytyivät muita vähemmän oleellisina. Musiikin kuuntelun yleisyyden ja musiikin harrastamisen perusteella tehtyjen ryhmävertailujen osalta yksisuuntainen varianssianalyysi (ANOVA) löysi tilastollisesti merkitseviä eroja tuntemusluonnehdintojen arvioidun yleisyyden suhteen. Molempien luokittelevien muuttujien osalta yksittäisten tuntemusluonnehdintojen yleisyyden keskiarvot olivat suurempia musiikkia aktiivisesti harrastavien ja usein kuuntelevien ryhmissä, kuin ei-harrastavien ja harvemmin kuuntelevien ryhmissä. Tulosten katsottiin pääosin olevan linjassa aiemman tutkimuksen kanssa, mutta tarkempien selitysten osalta jatkotutkimukset näyttäytyivät tarpeellisina. Tämän lisäksi esitettiin emootioita laajemman käsitteellisen lähestymistavan olevan potentiaalisesti hyödyllinen kokemuksiin liittyviä henkilö- ja tilannesidonnaisia eroja tarkastellessa.fi
dc.format.extent49
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otheremootio
dc.subject.othermuuttuneet tajunnantilat
dc.subject.otherflow
dc.subject.otherhuippukokemus
dc.titleMusiikkikokemuksen käsitteellistäminen : empiirinen tutkimus musiikkiin liittyvien kokemusten affektiivisista luonnehdinnoista
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201406122001
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotKandidaatintutkielmafi
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosMusiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Music, Art and Culture Studiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineMusicologyen
dc.contributor.oppiaineMusiikkitiedefi
dc.date.updated2014-06-12T06:44:45Z
dc.rights.accesslevelopenAccessen


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot