”Du ser helt sika vacker ut” : förstärkande ord och prefix i tammerforssvenska ungdomars språkbruk
Tutkielman tarkoituksena oli saada selville, mitä vahvistavia sanoja ja etuliitteitä suomenruotsalaiset nuoret Tampereella käyttävät adjektiivien ja adverbien kanssa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, millaisia eroja tyttöjen ja poikien välillä on vahvikesanojen käytössä, käyttävätkö he suomenkielisiä vahvikesanoja ja -etuliitteitä ruotsinkielisissä lauseissa, sekä kuinka usein he käyttävät samoja
etuliitteitä, joita käytetään Ruotsissa.
Tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena. Otosryhmänä oli 30 Tampereen Svenska Samskolanin (SST) oppilasta, joista kymmenen oli kahdeksasluokkalaisia ja 20 kävi lukion ensimmäistä astetta. Osanottajista puolet oli tyttöjä ja puolet poikia. Kyselylomakkeista löytyi sekä täytettäviä aukkotehtäviä että kysymyksiä joihin oli annettu valmiit vastausvaihtoehdot. Kyselylomakkeiden
vastaukset analysoitiin kvalitatiivisesti, mutta etuliitteiden ja vahvikesanojen taajuudesta annetaan myös kvantitatiivista tietoa. Viime mainitulle ei ole pienehköstä materiaalista johtuen laskettu tilastollisia merkittävyyksiä.
Tuloksista selvisi, että vahvikesanoista mm. mycket, väldigt, ja helt ovat yleisiä sekä tyttöjen että poikien kielenkäytössä. Erot sanavalinnoissa näkyivät erityisesti niissä sanoissa, jotka esiintyivät harvemmin. Vastauksissa ilmeni myös muutamia suomenkielisiä sanoja, jotka olivat selkeästi yleisempiä tyttöjen keskuudessa. Vastoin odotuksia ei lievien ja vahvempien kirosanojen käytössä ollut suuria eroja tyttöjen ja poikien välillä, ja niitä myös käytettiin vastauksissa odotettua
useammin. Eroja sukupuolten välillä löytyi myös ruotsinruotsin etuliitteiden käytössä, joista suurinta osaa molemmat sukupuolet käyttivät ainoastaan harvoin tai eivät ollenkaan, mutta ne olivat silti yleisempiä tyttöjen kielenkäytössä. Etuliitteistä jätte-, skit- ja super- olivat sellaisia, jotka ovat yleisiä sekä ruotsinruotsissa että SST:n oppilaiden keskuudessa.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5362]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Hur påverkar språket upplevelsen av den sociala identiteten? : en studie av tvåspråkiga finlandssvenska ungdomar
Tynjälä, Henna (2022)Kaksikielisyys, identiteetti ja suomenruotsalaisuus ovat teemoja, joita on tutkittu monipuolisesti sekä Suomessa että ulkomailla. Useimmiten kielen ja identiteetin suhteen nähdään perustuvan sosiaaliseen identiteettiin ja ... -
Socialt stöd, känsla av ensamhet och psykiska besvär bland finlandssvenska ungdomar
Gustafsson, Jasmine; Lyyra, Nelli; Välimaa, Raili; Simonsen, Nina (Sosiaalilääketieteen yhdistys ry, 2021)I den här studien utforskades ifall det förekommer sociodemografiska skillnader i upplevelse av psykiska besvär, socialt stöd och känsla av ensamhet bland finlandssvenska ungdomar. Det undersöktes även ifall ungdomarnas ... -
Engelska lånord i svenska ungdomars diskussioner på nätforumet Ungdomar.se
Tuovinen, Minna (2011)Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää, millaisia englannin kielestä lainattuja sanoja ruotsalaiset nuoret käyttävät internetin keskustelupalstoilla. Tutkielmassa tarkastellaan lingvistisestä näkökulmasta sanoja, jotka ... -
Attityder till kodväxling och deras inverkan på tvåspråkigas språkbruk
Karnaattu, Jonna (2014)Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella asenteita koodinvaihtoon sekä niiden vaikutusta kaksikielisten kielenkäyttöön. Asenteita on tarkasteltu kahdesta eri näkökulmasta: miten kaksikieliset itse suhtautuvat ... -
Fallstudie om ett tvåspråkigt fotbollslag : språkbruk, språkliga identiteter och attityder i laget
Lintula, Tytti (2013)Tutkimuksen tarkoitus on selvittää suomen ja ruotsin kielen käyttöä kaksikielisessä naisjalkapallojoukkueessa, kaksikielisten haastateltavien kielellisiä identiteettejä sekä joukkueessa ilmeneviä asenteita suomen- ja ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.