dc.contributor.author | Misukka, Juuli | |
dc.date.accessioned | 2014-05-28T10:22:40Z | |
dc.date.available | 2014-05-28T10:22:40Z | |
dc.date.issued | 2014 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/43584 | |
dc.description.abstract | Tutkielman tarkoituksena oli saada selville, mitä vahvistavia sanoja ja etuliitteitä suomenruotsalaiset nuoret Tampereella käyttävät adjektiivien ja adverbien kanssa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, millaisia eroja tyttöjen ja poikien välillä on vahvikesanojen käytössä, käyttävätkö he suomenkielisiä vahvikesanoja ja -etuliitteitä ruotsinkielisissä lauseissa, sekä kuinka usein he käyttävät samoja
etuliitteitä, joita käytetään Ruotsissa.
Tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena. Otosryhmänä oli 30 Tampereen Svenska Samskolanin (SST) oppilasta, joista kymmenen oli kahdeksasluokkalaisia ja 20 kävi lukion ensimmäistä astetta. Osanottajista puolet oli tyttöjä ja puolet poikia. Kyselylomakkeista löytyi sekä täytettäviä aukkotehtäviä että kysymyksiä joihin oli annettu valmiit vastausvaihtoehdot. Kyselylomakkeiden
vastaukset analysoitiin kvalitatiivisesti, mutta etuliitteiden ja vahvikesanojen taajuudesta annetaan myös kvantitatiivista tietoa. Viime mainitulle ei ole pienehköstä materiaalista johtuen laskettu tilastollisia merkittävyyksiä.
Tuloksista selvisi, että vahvikesanoista mm. mycket, väldigt, ja helt ovat yleisiä sekä tyttöjen että poikien kielenkäytössä. Erot sanavalinnoissa näkyivät erityisesti niissä sanoissa, jotka esiintyivät harvemmin. Vastauksissa ilmeni myös muutamia suomenkielisiä sanoja, jotka olivat selkeästi yleisempiä tyttöjen keskuudessa. Vastoin odotuksia ei lievien ja vahvempien kirosanojen käytössä ollut suuria eroja tyttöjen ja poikien välillä, ja niitä myös käytettiin vastauksissa odotettua
useammin. Eroja sukupuolten välillä löytyi myös ruotsinruotsin etuliitteiden käytössä, joista suurinta osaa molemmat sukupuolet käyttivät ainoastaan harvoin tai eivät ollenkaan, mutta ne olivat silti yleisempiä tyttöjen kielenkäytössä. Etuliitteistä jätte-, skit- ja super- olivat sellaisia, jotka ovat yleisiä sekä ruotsinruotsissa että SST:n oppilaiden keskuudessa. | fi |
dc.format.extent | 37 | |
dc.language.iso | swe | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | ungdomsspråk | |
dc.subject.other | förstärkningsord | |
dc.subject.other | finlandssvenska | |
dc.subject.other | Tammerfors | |
dc.title | ”Du ser helt sika vacker ut” : förstärkande ord och prefix i tammerforssvenska ungdomars språkbruk | |
dc.type | bachelor thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201405281863 | |
dc.type.dcmitype | Text | en |
dc.type.ontasot | Bachelor's thesis | en |
dc.type.ontasot | Kandidaatintutkielma | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Kieli- ja viestintätieteiden laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Language and Communication Studies | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Swedish | en |
dc.contributor.oppiaine | Ruotsin kieli | fi |
dc.date.updated | 2014-05-28T10:22:41Z | |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_7a1f | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | en |
dc.type.publication | bachelorThesis | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |