Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorMisukka, Juuli
dc.date.accessioned2014-05-28T10:22:40Z
dc.date.available2014-05-28T10:22:40Z
dc.date.issued2014
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/43584
dc.description.abstractTutkielman tarkoituksena oli saada selville, mitä vahvistavia sanoja ja etuliitteitä suomenruotsalaiset nuoret Tampereella käyttävät adjektiivien ja adverbien kanssa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, millaisia eroja tyttöjen ja poikien välillä on vahvikesanojen käytössä, käyttävätkö he suomenkielisiä vahvikesanoja ja -etuliitteitä ruotsinkielisissä lauseissa, sekä kuinka usein he käyttävät samoja etuliitteitä, joita käytetään Ruotsissa. Tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena. Otosryhmänä oli 30 Tampereen Svenska Samskolanin (SST) oppilasta, joista kymmenen oli kahdeksasluokkalaisia ja 20 kävi lukion ensimmäistä astetta. Osanottajista puolet oli tyttöjä ja puolet poikia. Kyselylomakkeista löytyi sekä täytettäviä aukkotehtäviä että kysymyksiä joihin oli annettu valmiit vastausvaihtoehdot. Kyselylomakkeiden vastaukset analysoitiin kvalitatiivisesti, mutta etuliitteiden ja vahvikesanojen taajuudesta annetaan myös kvantitatiivista tietoa. Viime mainitulle ei ole pienehköstä materiaalista johtuen laskettu tilastollisia merkittävyyksiä. Tuloksista selvisi, että vahvikesanoista mm. mycket, väldigt, ja helt ovat yleisiä sekä tyttöjen että poikien kielenkäytössä. Erot sanavalinnoissa näkyivät erityisesti niissä sanoissa, jotka esiintyivät harvemmin. Vastauksissa ilmeni myös muutamia suomenkielisiä sanoja, jotka olivat selkeästi yleisempiä tyttöjen keskuudessa. Vastoin odotuksia ei lievien ja vahvempien kirosanojen käytössä ollut suuria eroja tyttöjen ja poikien välillä, ja niitä myös käytettiin vastauksissa odotettua useammin. Eroja sukupuolten välillä löytyi myös ruotsinruotsin etuliitteiden käytössä, joista suurinta osaa molemmat sukupuolet käyttivät ainoastaan harvoin tai eivät ollenkaan, mutta ne olivat silti yleisempiä tyttöjen kielenkäytössä. Etuliitteistä jätte-, skit- ja super- olivat sellaisia, jotka ovat yleisiä sekä ruotsinruotsissa että SST:n oppilaiden keskuudessa.fi
dc.format.extent37
dc.language.isoswe
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherungdomsspråk
dc.subject.otherförstärkningsord
dc.subject.otherfinlandssvenska
dc.subject.otherTammerfors
dc.title”Du ser helt sika vacker ut” : förstärkande ord och prefix i tammerforssvenska ungdomars språkbruk
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201405281863
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.type.ontasotKandidaatintutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSwedishen
dc.contributor.oppiaineRuotsin kielifi
dc.date.updated2014-05-28T10:22:41Z
dc.rights.accesslevelopenAccessen


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot