Musiikinopetuksen lisäyksen vaikutus?

Abstract

Maisterintutkielma koostuu kahdesta Musiikkikasvatus-lehdessä julkaistusta artikkelista. Niissä pohditaan koulun musiikin opetuksen lisäyksen vaikutuksia kahdesta hyvin erilaisesta näkökulmasta.! ! Ensimmäinen artikkeli (Eerola 2011) pohtii musiikinopetuksen määrän vaikutusta lähinnä opetuksen järjestäjätahon ja opettajien työn kannalta. Artikkeli tarkastelee musiikin asemaa vuosien 2010-11 peruskoulun tuntijakokeskustelussa. Etujärjestöt ajoivat tuolloin pakollisen musiikinopetuksen lisäystä peruskoulun yläkouluun. Musiikki on yksi peruskoulun vähätuntisimmista oppiaineista, mikä tuo mukanaan haasteita muun muassa tavoitteiden saavuttamiselle pienessä ajassa. Samoin pätevien opettajien löytäminen musiikinopettajiksi on hankalaa, mikäli tarjolla ei ole kokopäivätyötä tai työ pitää sisällään vastuun useamman koulun musiikinopetuksesta. Musiikinopettajat siirtyvät muihin töihin, kun kokopäivätyötä ei ole tarjolla. Katsauksen mukaan mm. työntekijöiden edunvalvonta tuntui kuitenkin olevan musiikkikasvatusjärjestöiltä vankempi perustelu musiikin pakollisten tuntien lisäämiselle kuin oppiaineen tai oppilaiden etu. ! ! Toinen artikkeli (Eerola 2014) käsittelee musiikinopetuksen vaikutusta musiikkipsykologisen tutkimuksen testaamien väitteiden perusteella. Empiirinen tutkimus ei tue yksiselitteisesti näkemystä musiikinopiskelun huomattavista siirtovaikutuksista muulle kouluopetukselle, esimerkiksi matematiikan tai kielten opiskelulle. On totta, että samat ominaisuudet, joista on hyötyä avaruudellisissa päättelyä edellyttävissä tehtävissä tai kielenopiskelussa, auttavat myös musiikillisissa tehtävissä. Kyseessä ei kuitenkaan ole välttämättä musiikinopiskelun vaikutus. Paremmin kuin soittotunneilla tai treenaten vietetty aika musiikkia harrastavien lasten ja nuorten synnynnäiset ominaisuudet ja persoonallisuudenpiirteet saattavat selittää näiden lasten ja nuorten erinomaisia tuloksia matemaattisista osaamista ja lukutaitoa vaativissa tehtävissä. ! ! Niinpä lopputulokseksi jää, että musiikki on tärkeä oppiaine koululle muista syistä. Se luo vaihtelua muulle koulutyölle ja luo yhteisöllisyyttä koulun yhteisissä tilaisuuksissa. Musiikki on osa yhteiskunnallista sivistystä, kulttuurista perintöä, ja tuon tarjoaminen kaikille oppilaille koulun yleissivistävässä opetuksessa on välttämätöntä. Muutoin musiikki jäisi ainoastaan nk. parempiosaisille koulun ulkopuoliseksi harrastukseksi.