Esteettömyys musiikinopetuksessa : erityiskoulujen opetushenkilöstön näkemyksiä erityisryhmien musiikinopetuksen oppimisympäristöstä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää erityiskouluissa musiikkia opettavien opettajien ja ohjaajien näkemyksiä siitä, millainen oppimisympäristö erityisryhmien musiikkitunneilla tulisi olla, ja miten sitä tulisi kehittää, jotta musiikinopetus ja -oppiminen mahdollistuvat eritasoisille oppilaille.

Musiikinopetuksen oppimisympäristöä tarkastellaan fyysiseltä, psyykkiseltä, sosiaaliselta ja kognitiiviselta osa-alueelta. Tutkimukseen haastateltiin viittä henkilöä, ja haastatteluaineisto on analysoitu aineistolähtöisesti ja teoriaohjaavasti.

Fyysisessä oppimisympäristössä tärkeänä pidettiin oppilaiden omatoimisuutta lisäävää, helposti muunneltavaa, esteetöntä ja selkeää musiikkiluokkaa. Soitinten ja opetusmateriaalin tulisi olla helposti oppilaiden saatavilla. Selkeys parantaa oppilaiden keskittymistä, ja helppo muunneltavuus säästää aikaa opettamiselle ja ohjaamiselle. Lisäksi soittimia muokataan oppilaslähtöisesti. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön tulisi olla viihtyvyyttä edistävä ja osallisuutta tukeva. Tällöin merkityksellisiä ovat positiivinen ja rohkaiseva ilmapiiri, motivoiva toiminta sekä onnistumisen kokemusten mahdollistaminen oppilaille. Tärkeäksi koettiin myös motivoivien soitinten valinta. Kognitiivisen oppimisympäristön osalta eri aistien avulla tapahtuvan oppimisen hyödyntäminen musiikinopetuksessa koettiin oppimisen kannalta merkittäväksi, mutta osittain myös haastavaksi toteuttaa. Esteetön musiikinopetus mahdollistuu oppimisympäristön osaalueita muokkaamalla. Tutkimus tarjoaa tietoa, näkökulmia ja huomioita erityisryhmien musiikin oppimisympäristön ja opetuksen suunnitteluun.