Yhteiskunnan koulu ja koulun yhteiskunta : eksploratiivinen lähestyminen yhteiskunnallisuus-diskurssiin peruskoulun opetussuunnitelmateksteissä 1960-luvulta 2000-luvulle ja teoreettisen tutkimustyökalun mallinnus

Abstract

Suomalainen peruskoulu kehittyi toisen maailmansodan jälkeen sekä määrällisin että laadullisin perustein; suuret ikäluokat saavuttivat kouluiän ja tietojen ja taitojen vaatimukset yhteiskunnassa ja sen työelämässä kasvoivat perinteisestä jakautuneesta koulujärjestelmästä. Tutkimus selvittää edelleen koulun ja yhteiskunnan välistä yhteyttä opetussuunnitelmateksteissä ja koulun kirjallisuudessa. Teoreettinen viitekehys heijastaa modernin ja postmodernin teoriaa kuvatun opetussuunnitelmahistorian ja -prosessin mukaisesti. Se painottuu postmodernin teorian tekstintulkintaan ja diskurssin analyysiin ottaen huomioon sosiologian, kielitieteiden ja kulttuuritieteiden yhteydet. Tutkimusongelma on tutkimustehtävä, joka kuvataan osana tutkimusasetelmaa. Se keskittyy koulun ja yhteiskunnan väliseen yhteyteen ja yhteyden kuvauksiin opetussuunnitelmateksteissä ja koulun kirjallisuudessa. Tutkimus kuvaa enemmän metodin kehittelyä ja metodityökalun kehittämistä kuin metodologiaa ja metodia varsinaisesti. Teoreettisen viitekehyksen mukaisesti metodin kehittely tähtää tutkimustyökaluun, joka on yleistettävä ja käyttökelpoinen väline opetussuunnitelmatyön yhteiskunnallisuuden ymmärtämiseen. Tutkimuksen toteutus on sen tutkimusprosessin selostus, joka johtaa koulun ja yhteiskunnan suhteen lähempään tarkasteluun ja tutkimustyökalun kehittämiseen. Suomi on korostanut historiassaan koulun merkitystä yhteiskunnan kehityksessä, mutta jättänyt tarkastelematta yhteiskunnan käsitteen sisällön teksteissään sekä koulun ja yhteiskunnan välisen suhteen määrittelyn ja erittelyn. Peruskoulu luotiin sen yhteiskuntatehtävää varten. Yhteiskuntatehtävässään koulu on vaihdellut kansallisen ja paikallisen tehtävän välillä. Yhteiskunta kuvataan yläkäsitteenä ja itsestäänselvyytenä ilman toimivaa yhteyttä kouluun tai lähiyhteisöjen lähikouluun. Opetussuunnitelmatyöhön osallistamista voidaan laajentaa koulun ammattilaisten ulkopuolelle käsittämään oppilaiden ja kotien edustajien lisäksi muut lähiyhteisöissä vaikuttavat toimijat osana opetussuunnittelun prosessia.

Finnish comprehensive school system was created on the basis of post-World War II needs in the society, mainly in quantities due to the large new generations of young people achieving the upper school age, but also in the qualities, when the needs for knowledge and skills, given by the schools, increased in the development of the society, work and production. The research develops means to study further, how the school and society find their links through the curricula and the curricular texts. Theoretical frame of the research is qualitative, however, explorative with descriptions of analysis as rhetoric and semantic in the school's and society's expected inter-linkages in curricular texts. Mainly postmodern approach prevails the research reflecting both modern and postmodern era in the school. The studies referred are mainly sociological, cultural and of educational sciences. Main problems of the research focus on the relation of the comprehensive school and the society, i.e. Finnish society during the existence of the new school system, and how the inter-linkages between the society and school are expressed in the curricular and school epoch. Text analysis and discourse analysis, reflecting the rhetoric and semantic findings in the research material, the curricular texts of the comprehensive school and related school literature. The methodology is a developing process aiming at a research tool as an instrument for the further use and analysis. Research task is mainly based on the development of a research tool, a qualitative approach with table-based analysis for the structuring, de-structuring and re-structuring the texts and their parts in a visible form of analysis. Finland has emphasized the role of the school as key institution in the society in its historical phases and development. Comprehensive school was created as a political and pedagogical mission and as part of the societal development since 1960's. Societal changes in 1960 - 2000 have partly reflected to the planning of curricula, and show some cycles of centralization and decentralisation through the decades. The society as a concept and a term does exist in the curricula of the Finnish comprehensive school. However, the use of the term is rather abstract and political than explanatory or explicit. Planning for curricula could be more participative engaging also other than school professionals to the work for the plans and planning. Global and multicultural challenges will be faced with or without reflections in the curricula.