Sähköpostin käyttö on nykyään hyvin yleistä, niin arjessa kuin työelämässäkin. Viestejä kirjoittaessa olisi kuitenkin syytä pitää mielessä tervehdysten käyttämisen merkitys sähköpostiviestinnässä, varsinkin vierailla kielillä kirjoitettaessa. Tervehdysten käyttöä, joka on myös tärkeä osa pragmaattista ja sosiolingvististä kompetenssia, ei ole kuitenkaan tutkittu Suomessa vielä kovin paljon. Siksi tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten suomea äidinkielenään puhuvat englantia ja ruotsia toisina kielinään opiskelevat lapset ja nuoret käyttävät tervehdyksiä sähköpostiviesteissä kirjoittaessaan joko ystävälle tai opettajalle.
Tutkielmassa käytetty aineisto koostuu Jyväskylän yliopiston Topling-hankkeessa vuosina 2010–2013 kerätystä aineistosta. Se koostuu alakoulun englannin (luokat 4–6) ja yläkoulun ruotsin (luokat 8–9) oppijoiden kirjoittamista sähköpostiviesteistä ystävälle ja opettajalle. Kummankin kieliryhmän oppijat kirjoittivat yhteensä kolme viestiä, kolmena eri ker
tana, jolloin oli mahdollista seurata, miten oppijoiden taidot tervehdysten käyttämisessä sähköpostiviestejä kirjoittaessa kehittyivät.
Tulokset osoittivat, että suurin osa oppijoista käytti tervehdyksiä kohdekielen sähköpostinkirjoitus-konventioiden mukaisesti: ruotsin oppijat suoriutuivat tästä tosin hieman paremmin kuin englannin oppijat. Varsinkin alkutervehdysten käyttäminen vaikutti olevan molemmille oppijaryhmille helpompaa kuin lopputervehdysten käyttäminen. Kohdekielille tyypillisesti monet oppijat huomioivat viestien vastaanottajan joko puhuttelemalla tätä, useimmiten etunimellä, tai faattisilla kommenteilla lopputervehdysten yhteydessä, vaikka useimmiten viestit aloitettiinkin pelkällä alkutervehdyksellä. Myös tunneikoneita käytettiin jonkin verran, varsinkin ystävälle kirjoitetuissa viesteissä. Englannin oppijoiden viesteissä tilastollisesti merkittävimmät vaihtelut tervehdysten käytössä olivat havaittavissa toisen ja kolmannen kirjoitus-kierroksen välissä, kun taas ruotsin oppijoiden viesteissä vaihtelu oli tilastollisesti merkittävää kaikkien kierrosten välillä. Suurin osa oppijoista edistyi jonkin verran tervehdystenkäyttötaidoissaan, mutta monista viesteistä oli silti havaittavissa, että oppijoiden tervehdysten käyttötaidoissa olisi vieläkin parantamisen varaa: monissa viesteissä joko alku- tai lopputervehdys oli jätetty kokonaan pois, ja monien oppijoiden taidot tervehdysten käytössä eivät kehittyneet tai jopa laskivat.
Tutkimuksen tulosten perusteella oppijoiden tietoisuutta tervehdysten merkityksestä sähköpostiviesteissä ja tervehdysten käyttämisen tärkeydestä englannissa ja ruotsissa tulisi lisätä. Lisää perehdytystä tarvittaisiin myös siihen, miten tervehdyksiä tulisi käyttää oikeaoppisesti kohdekielisten sähköpostinkirjoitus-konventioiden mukaisesti. Siksi olisi tärkeää, että nämä seikat otettaisiin paremmin huomioon kieltenopetuksessa, jotta oppijoiden pragmaattinen ja sosiolingvistinen kompetenssi riittäisivät sopivaan kielenkäyttöön erilaisissa kommunikaatiomuodoissa englanniksi ja ruotsiksi.
...
