Show simple item record

dc.contributor.authorRopponen, Jaakko
dc.date.accessioned2013-10-03T07:28:35Z
dc.date.available2013-10-03T07:28:35Z
dc.date.issued2014
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1311825
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/43123
dc.description.abstractJaakko Ropponen (2014).Yhdeksäsluokkalaisten fyysinen aktiivisuus, liikkumisen syyt ja esteet sekä vapaa-ajan liikuntaharrastukset. Pro gradu -tutkielma. Liikuntakasvatuksen laitos, liikuntapedagogiikka. Jyväskylän yliopisto, 68s. Tausta. Fyysinen aktiivisuus on merkittävä tekijä nuoren fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa yhdeksäsluokkalaisten fyysistä aktiivisuutta ja siihen liittyviä kysymyksiä. Onko fyysinen aktiivisuus yhteydessä urheiluseuraharrastamiseen tai koulun liikuntakerhoihin ja liikuntapäiviin osallistumiseen? Minkälaista liikuntaa nuoret harrastavat koulun ja urheiluseuratoiminnan ulkopuolella? Lisäksi selvitettiin eroja liikkumisen motiiveissa sekä harrastamisen esteissä aktiivisten ja passiivisten oppilaiden välillä. Metodit. Otokseen kuului 51 koulua, jotka valittiin otosperustaisesti siten, että koulut edustivat kattavasti eri läänejä sekä kunta- ja kieliryhmiä. Oppilaskyselyyn vastasi yhteensä 1619 oppilasta, joista poikia oli 819 ja tyttöjä 800. Tulokset. Pojat liikkuivat keskimäärin 3,8 päivänä viikossa vähintään 60 minuuttia ja tytöt keskimäärin 4,1 päivänä viikossa. Suositusten mukaan liikkui 10 % sekä tytöistä että pojista. Suositusten mukaan liikkuvista pojista 70 % ja tytöistä 63 % osallistui urheiluseuran harjoituksiin usein tai säännöllisesti. Aktiiviset pojat osallistuivat muita poikia useammin koulun liikuntakerhoon. Tytöillä ei ollut yhteyttä fyysisen aktiivisuuden ja liikuntakerhoon osallistumisen välillä. Kaiken kaikkiaan osallistuminen kerhoihin oli vähäistä. Fyysisesti aktiiviset oppilaat osallistuivat koulun liikuntapäiviin useammin passiivisten oppilaiden osallistumisen oltua selvästi vähäisempää. Yleisimmin mainitut koulun ja urheiluseuraharjoittelun ulkopuoliset liikuntamuodot olivat lenkkeily kävellen tai juosten sekä pyöräily. Muita yleisesti mainittuja liikuntamuotoja olivat pojilla voimaharjoittelu, palloilu ja jääpelit. Tytöillä yleisiä liikuntamuotoja olivat voimaharjoittelu, vesiliikunta sekä tanssiharrastukset. Liikunnallisesti passiivisilla oppilailla yleisimmin mainitut koululiikunnan ja urheiluseuratoiminnan ulkopuoliset liikuntamuodot olivat samat kuin kaikilla tytöillä ja pojilla. Tärkeimmät liikkumisen syyt olivat sekä passiivisille että aktiivisille oppilaille mahdollisuus saada vartalo hyvään kuntoon ja halu olla fyysisesti hyvässä kunnossa. Passiivisten oppilaiden merkittävimmät esteet liikunnalle olivat: ”En ole liikunnallinen tyyppi” sekä ”Väsyn helposti”. Johtopäätökset. Nuorten fyysinen aktiivisuus on vähäistä. Eniten huomiota tulisi kiinnittää passiivisiin oppilaisiin, sillä he hyötyisivät liikunnasta kaikkein eniten. Heidän liikunnallisten esteiden poistaminen olisi tärkeää. Passiivisten oppilaiden tulisi saada paljon onnistumisen kokemuksia liikunnasta, jotta heidän liikunnallinen minäkuvansa voisi muuttua positiivisemmaksi. Toisaalta liikuttajien tulisi huomioida passiivisten oppilaiden huonompi kunto sopivan tasoisilla tehtävillä ja pitämällä taukoja fyysisten harjoitteiden välissä. Fyysisen kunnon parantamiseen tulisi keksitä tapoja, jotka innostavat oppilaita ja ovat kaikkien oppilaiden toteutettavissa. Negatiiviset tunteet estävät liikuntaharrastuksen jatkamisen nopeasti. Koulujen liikuntapäivistä ja kerhoista tulisi löytyä sopivaa tekemistä myös passiivisille oppilaille ja heidän mielipiteitään liikuntapäivien ja liikuntakerhojen sisällöistä olisi syytä kuunnella.fi
dc.description.abstractJaakko Ropponen (2014). Physical activity, motives and barriers for physical activity and leisure-time physical activity in Finnish adolescents. Pro gradu thesis. Departmen of Sport Science, sport pedagogy. University of Jyväskylä, 68 pp. Backround. Physical activity (PA) is a key factor for comprehensive health in youth. The purpose of this study was to investigate how physically active Finnish ninth-graders are, does PA affect attendance in school’s sport club or sport days and how participation in sport club practices affect overall PA. Furthermore, the purpose was to study, what forms of PA adolescent boys and girls are involved in outside of school and sports clubs, and what are the main PA motives and barriers for active and inactive students. Methods. Fifty one Finnish schools were selected to participate in the study so, that the sample represented the whole country. Total 1619 students answered the questionnaire (boys=819, girls=800). Results. On average boys did 60 minutes of PA on 3,8 days a week. Girls were physically more active than boys and accumulated 60 minutes of PA on 4,1 days a week on average. Only 10 % of girls and boys met physical activity recommendations (60 minutes daily). From those who did, most (70 % of boys, 63 % of girls) were exercising regularly in sport clubs. Physically active boys attended schools sport club more often than their inactive peers. PA did not affect girls´ participation. PA had clear effect on sports day participation in both girls and boys. Inactive students skipped school’s events most often. Walking, jogging and cycling were the most common forms of PA outside school and sport clubs. The next most common was gym workout, ballgames, ice-skating and bandy for boys and gym workout, group fitness, water sports and dance for girls. Activities of inactive students did not differ from those mentioned above. The most important reasons for PA were possibility to get body in good shape and to become physically fit. For inactive students the main barriers were, that they did not think they are athletic and that they were getting tired easily. Conclusions. Physical activity of Finnish ninth-graders is insufficient. The main attention should be focused on inactive students and helping overcome their barriers for PA. Success should be made possible for inactive students so that self-image could develop to more positive direction: “I can do sports”. Consideration should also be made on how to prevent inactive students getting tired too easily and how to motivate children to improve their physical fitness. After all, exercise should be fun and age-appropriate. Schools should also ask inactive students’ views on school’s sport clubs and sport days, so that they could motivate inactive students to participate.en
dc.format.extent1 verkkoaineisto (68 sivua)
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherFyysinen aktiivisuus
dc.subject.othermotiivit
dc.subject.otheresteet
dc.subject.otherinaktiivisuus
dc.subject.othernuoret
dc.subject.othervapaa-ajan liikunta
dc.titleYhdeksäsluokkalaisten fyysinen aktiivisuus, liikkumisen syyt ja esteet sekä vapaa-ajan liikuntaharrastukset
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201404011430
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikuntakasvatuksen laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Sport Sciencesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineLiikuntapedagogiikkafi
dc.contributor.oppiainePhysical Education Teacher Educationen
dc.date.updated2013-10-03T07:28:35Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi502
dc.subject.ysofyysinen aktiivisuus
dc.subject.ysomotiivit
dc.subject.ysoesteet
dc.subject.ysoliikkumattomuus
dc.subject.ysonuoret
dc.subject.ysoliikunta
dc.subject.ysovapaa-aika
dc.subject.ysoliikuntaharrastus


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record