Parantajat ja tieteentekijät : piirilääkärit Ruotsin valtakunnassa 1700-luvun lopulta 1800-luvun alkuun
Piirilääkärilaitoksen perustaminen oli eräs niistä Ruotsin valtakunnan valtiojohtoisista toimenpiteistä, joilla pyrittiin kohentamaan sotien ja kulkutautien seurauksena harventuneen väestön terveydentilaa. Sen myötä valtakuntaan asetettiin ensimmäiset yliopistokoulutetut alueelliset lääkärit. Piirilääkäreillä oli etuoikeus virkansa harjoittamiseen, ja he olivat velvollisia raportoimaan toiminnastaan lääkintäkollegio Collegium Medicumille.
Tässä tutkimuksessa selvitetään piirilääkäreiden ammatillista toimenkuvaa ja heidän tapaansa käsittää sairaudet ja hoitaa niitä. Lähteinä ovat piirilääkäreiden laatimat vuosikertomukset Collegium Medicumille vuodesta 1769 vuoteen 1809. Vuosikertomukset ovat raportteja piirilääkäreiden virkavelvollisuuksista, etupäässä heidän hoitamistaan potilaista ja toimenpiteistä kulkutautiepidemioiden hillitsemiseksi. Piirilääkärin viran luonnetta, merkitystä ja mahdollisia haasteita käsitellään professionäkökulmasta. Sairauskäsityksiä selitetään laadullisen analyysin ja hermeneuttisen menetelmän keinoin, ja niitä tukevat lääkäreiden käyttämän kielen, erityisesti sairauksien nimien ja lääketieteen käsitteiden analyysi diskurssitasolla.
Piirilääkäreiden tärkein tehtävä oli sairaiden hoitaminen, ja vaikka heidän potilasmääränsä olivat rajallisia suurien toiminta-alueiden vuoksi, he tarjosivat kansalle yhden hoitovaihtoehdon kansanparannuksen rinnalle. Kyse oli myös kilpailusta ja vastakkainasettelusta epävirallisten parantajien kanssa, mutta lääkärit saattoivat hyväksyä heidän toimintatapansa, jos katsoivat ne asianmukaisiksi. Rahvaan ennakkoluulot lääkäreitä kohtaan kuitenkin rajasivat potilaat enimmäkseen säätyläisiin. Viranhoito oli pääosin sujuvaa, vaikka muutamat lääkärit valittivatkin vaivalloisista virkamatkoista ja palkan riittämättömyydestä kuluihin nähden.
Piirilääkärit olivat myös tieteilijöitä ja siten lääketieteen kehittäjiä. Heidän hoitomenetelmänsä ja sairauskäsityksensä pohjautuivat yhä antiikinaikaiseen oppiin kehon nesteistä ja niiden tasapainosta, mutta sitä täydentämässä oli useita rationaalisen päättelyn muovaamia teorioita. Selityksiä sairauksille etsittiin nesteiden lisäksi esimerkiksi luontaisesta alttiudesta, säästä ja tartunta-aineista. Monet yleiset sairaudet tarjosivat mahdollisuuksia myös empiirisille havainnoille, ja hoitokeinojen toimivuutta arvioitiin vertailemalla. Vaikka lääkkeet ja hoidot olivat usein potilaille raskaita, lääkärit raportoivat useimpien parantuneen. Hoidon teho omassa viitekehyksessään selittyy suurilta osin sen kulttuurisella ja psykologisella merkityksellä.
...
Muu nimeke
Piirilääkärit Ruotsin valtakunnassa 1700-luvun lopulta 1800-luvun alkuunAsiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Kamppailu luontaishoidoista
Viander, Riikka (2010)Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella luontaishoitojen asemaa Suomessa v. 2008 – 2010, kun luontaishoidoille on valmisteltu lakia. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, kuuluvatko luontaishoidot kansalaisyhteiskuntaan ja ... -
Virallisen varjossa : varhaismodernin ajan parantajat ja kätilöt Ruotsin valtakunnan lähdeaineistoissa
Impola, Petteri (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2022) -
"Voi sen ajan terveyssisaria!" : lappilaisen terveyssisaren muisteltu työ 1930-luvun lopulta 1960-luvun alkuun
Tallavaara, Riitta (2016)Tässä tutkimuksessa tarkastelen terveyssisar Tytti Huotarin tekemää työtä pienessä lappilaisessa Pelkosenniemen kunnassa 1930-luvun lopulta 1960-luvun alkuun saakka. Huotari on isoäitini ja hän kirjoitti vuosia työuransa ... -
Mistä on tulevaisuuden journalistit tehty? : viiden maan journalistiikan opiskelijoiden näkemyksiä ja odotuksia tulevasta ammatistaan
Karjalainen, Anna Katariina (2014)Tässä tutkimuksessa perehdytään siihen, millaisena tulevaisuuden journalistit eli journalistiikan opiskelijat näkevät ammattinsa tulevaisuuden ja mikä heitä motivoi opiskelemaan journalisteiksi. Tutkimusta varten on ... -
Tehtävärakenneuudistus sosiaalitoimessa : sosiaalityöntekijöiden kokemuksia aikuissosiaalityön kehittämisestä
Salomaa, Anna-Sofia (2015)Tutkimuksessa tarkastellaan sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä aikuissosiaalityöntekijän työn sisällöstä sekä sosiaalityön koulutuksen ja profession merkityksestä työnkuvan kehittämisessä aikuissosiaalityössä toteutetussa ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.