Symbolinen kyläyhteisö : harvaan asutun maaseudun kunnan paikallisidentiteetti kuntarakenneuudistuksen Suomessa
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani harvaanasutun maaseudun kunnan paikallisidenti- teettiä kuntarakenneuudistuksen ajassa. Tutkimuskohteena oleva Pohjois-Savossa sijaitse- va Rautalampi on hieman alle 3 500 asukkaan kunta, joka on ollut vuosisatoja aikaisemmin ollut 27 myöhemmin siitä irtaantuneen kunnan alueelle ulottuva emäpitäjä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mistä rautalampilainen paikallisidentiteetti muodostuu ja mille ryhmälle rautalampilainen paikallisidentiteetti on merkityksellinen. Tutkimuksessa käsitel- lään myös paikallisidentiteetin merkitystä jälkiteollisessa Suomessa sekä kuntauudistuksen vaikutusta paikallisidentiteetille.
Aineisto on kerätty vuosien 2012–2013 aikana. Tutkimuksen varsinaisena aineistona on kaksitoista vuonna 2012 tehtyä teemahaastattelua sekä kahtena peräkkäisenä kesänä kerät- ty kenttäpäiväkirja. Olen lisäksi käyttänyt muun muassa internet-aineistoja ja paikallishis- toriateoksia täydentävinä aineistoina. Kylätutkimuksen traditioon kuuluva etnografinen tutkimus perustuu teoreettisesti kollektiivisen identiteetin käsitykseen. Taustalla on Bene- dict Andersonin ajatus kuvitelluista yhteisöistä, jota on alunperin käytetty kansallisesta identiteetistä puhuttaessa. Syvennän näkökulmaa Heikki Lehtosen yhteisöllisyyden jaotte- lulla toiminnalliseen yhteisöön ja symboliseen yhteisyyteen.
Rautalampilainen paikallisidentiteetti pohjaa samoihin asioihin kuin vuosisatoja aikaisem- minkin. Rautalampilaisuus hahmottuu ennen kaikkea paikkakunnan pitkän historian kautta. Myös kulttuuri ja luonto näyttäytyvät rautalampilaisen paikallisidentiteetin kannalta mer- kittävinä. Rautalampi käsitetään myös yhteisöksi. Se ei kuitenkaan ole varsinainen kyläyh- teisö, jollaiseksi pakkakunta on liian suuri. Rautalampia voisi kuitenkin kutsua symboli- seksi kyläyhteisöksi, sillä kyläyhteisöllisyys on osa rautalampilaista paikallisidentiteettiä.
Identiteetti perustuu yhdistävien asioiden lisäksi niihin, jotka erottavat toisista. Rautalam- pilaiset tekevät erontekoa etenkin kaupunkiin. Rautalammin erottaa kaupungista etenkin maisema. Toinen tapa hahmottaa kaupungin ja Rautalammin suhdetta liittyy syrjäseudun ja keskusalueen erontekoon. Näkökulma tulee esille hallinnollisista kysymyksistä, etenkin kuntaliitoksista puhuttaessa.
...
Muu nimeke
Harvaan asutun maaseudun kunnan paikallisidentiteetti kuntarakenneuudistuksen SuomessaAsiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29556]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Älykäs erikoistuminen ja klusterit harvaan asutun maaseudun näkökulmasta
Kaukua, Jukka-Pekka (2020)Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka harvaan asuttu maaseutu pyrkii sopeutumaan 1990-luvun mittaan syntyneeseen uuteen aluepolitiikkaan, joka korostaa innovointia ja kasautumisetuja. Ilmiötä käsitellään tässä tutkimuksessa ... -
Onko urbanisaatio maaseudun turma? : kaupunkien väestönkasvun vaikutukset erityyppisen maaseudun väestökehitykseen Suomessa ajanjaksolla 1990-2015
Tervo, Hannu; Helminen, Ville; Rehunen, Antti; Tohmo, Timo (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, 2018)Kaupungistuminen on edennyt nopeasti Suomessakin, ja samalla maaseutu on menettänyt väestöään ja aktiviteettejaan. Miten urbanisaation eteneminen on vaikuttanut maaseudun kehitykseen? Artikkelin mukaan urbanisaatio levittää ... -
Elämäntarinoita maaseudun suurten ikäluokkien naisten huono-osaisuudesta
Kauppinen, Marja-Liisa (2011)Tutkimukseni aiheena ovat maaseudun suuriin ikäluokkiin kuuluvien naisten elämäntarinat ja kokemukset huono-osaisuudesta. Sosiaalisena ongelmana huono-osaisuuden olen rajannut taloudelliseen huono-osaisuuteen ja tutkimukseeni ... -
Places of Belonging, Places of Detachment : Belonging and Historical Consciousness in Narratives of Rural Finnish Girls
Vehkalahti, Kaisa; Ristaniemi, Helena (Bristol University Press, 2022)This chapter contributes to the ongoing discussion about rural belonging by considering the role of historical consciousness (Rüsen, 2004) in the process of belonging in a place. The chapter suggests that young people’s ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.