Symbolinen kyläyhteisö : harvaan asutun maaseudun kunnan paikallisidentiteetti kuntarakenneuudistuksen Suomessa

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani harvaanasutun maaseudun kunnan paikallisidenti- teettiä kuntarakenneuudistuksen ajassa. Tutkimuskohteena oleva Pohjois-Savossa sijaitse- va Rautalampi on hieman alle 3 500 asukkaan kunta, joka on ollut vuosisatoja aikaisemmin ollut 27 myöhemmin siitä irtaantuneen kunnan alueelle ulottuva emäpitäjä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mistä rautalampilainen paikallisidentiteetti muodostuu ja mille ryhmälle rautalampilainen paikallisidentiteetti on merkityksellinen. Tutkimuksessa käsitel- lään myös paikallisidentiteetin merkitystä jälkiteollisessa Suomessa sekä kuntauudistuksen vaikutusta paikallisidentiteetille. Aineisto on kerätty vuosien 2012–2013 aikana. Tutkimuksen varsinaisena aineistona on kaksitoista vuonna 2012 tehtyä teemahaastattelua sekä kahtena peräkkäisenä kesänä kerät- ty kenttäpäiväkirja. Olen lisäksi käyttänyt muun muassa internet-aineistoja ja paikallishis- toriateoksia täydentävinä aineistoina. Kylätutkimuksen traditioon kuuluva etnografinen tutkimus perustuu teoreettisesti kollektiivisen identiteetin käsitykseen. Taustalla on Bene- dict Andersonin ajatus kuvitelluista yhteisöistä, jota on alunperin käytetty kansallisesta identiteetistä puhuttaessa. Syvennän näkökulmaa Heikki Lehtosen yhteisöllisyyden jaotte- lulla toiminnalliseen yhteisöön ja symboliseen yhteisyyteen. Rautalampilainen paikallisidentiteetti pohjaa samoihin asioihin kuin vuosisatoja aikaisem- minkin. Rautalampilaisuus hahmottuu ennen kaikkea paikkakunnan pitkän historian kautta. Myös kulttuuri ja luonto näyttäytyvät rautalampilaisen paikallisidentiteetin kannalta mer- kittävinä. Rautalampi käsitetään myös yhteisöksi. Se ei kuitenkaan ole varsinainen kyläyh- teisö, jollaiseksi pakkakunta on liian suuri. Rautalampia voisi kuitenkin kutsua symboli- seksi kyläyhteisöksi, sillä kyläyhteisöllisyys on osa rautalampilaista paikallisidentiteettiä. Identiteetti perustuu yhdistävien asioiden lisäksi niihin, jotka erottavat toisista. Rautalam- pilaiset tekevät erontekoa etenkin kaupunkiin. Rautalammin erottaa kaupungista etenkin maisema. Toinen tapa hahmottaa kaupungin ja Rautalammin suhdetta liittyy syrjäseudun ja keskusalueen erontekoon. Näkökulma tulee esille hallinnollisista kysymyksistä, etenkin kuntaliitoksista puhuttaessa.