Arvoristiriidat taidemarkkinoilla : tapaustutkimus viiden suomalaisen nykytaiteilijan asenteista taidemarkkinoihin
Tutkielman lähtökohtana on ajatus siitä, taiteen ja rahan välillä on oletettu vallitsevan arvoristiriita. Taiteen ja rahan logiikat hylkivät toisiaan, mutta taidemarkkinoilla niiden on pakko toimia yhdessä. Tutkielman aineistona on viiden suomalaisen nykytaiteilijan (Ville Andersson, Maria Laine, Jani Leinonen, Liisa Lounila ja Tarja Pitkänen-Walter) teemahaastattelut, jotka toteutettiin vuosien 2011 ja 2012 aikana. Tutkimuskysymykseni pohjautuvat kärjistettyyn oletukseen, että hyvä taide ei saisi liittyä rahaan, vaan siitä on pyrittävä etääntymään. Tärkeimpiä kysymyksiä olivat: Millä tavoin taiteilijat kokevat taiteen ja kaupallisuuden ristiriidan? Millainen on taiteilijoiden suhde gallerioihin? Miten teosten hinnoittelu näyttäytyy taiteilijoiden näkökulmasta? Mitä teosten myynti merkitsee taiteilijalle? Tutkimusmenetelmänä on käytetty teemahaastattelun ja tapaustutkimuksen metodeita. Teoreettisena taustana ovat taidesosiologian, taidemaailman ja institutionaalisen taideteorian lähtökohdat. Teoreettinen osuus nojaa vahvasti Pierre Bourdieun, Arthur C. Danton, Howard S. Beckerin ja George Dickien perinteeseen. Taidemaailma on institutionaalisessa taideteoriassa ymmärretty taiteen määrittäjäksi. Tutkielmaa varten tehtyjen haastattelujen valossa pohditaan myös sitä, miten taidemaailma toimii myös taiteen arvon määrittäjänä.
Haastatteluissa kävi ilmi, että taiteilijat eivät suoranaisesti koe taiteen ja rahan ristiriitaa merkittäväksi. Ristiriitaisuus tuli sen sijaan ilmi usein siinä miten taiteilijat kuvasivat tietynlaisia tilanteita, esimerkiksi tapauksia, joissa taiteilijan käyttämä ilmaisumuoto koettiin tavalla tai toisella hankalasti myytäväksi. Tutkielmassa käydään läpi näitä tilanteita ja taiteilijoiden havaintoja niistä esimerkkien avulla. Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että kaupalliset taidemarkkinat laahaavat yhä jäljessä mitä moninaisempia muotoja saavaa nykytaidetta. Haastatellut taiteilijat eivät sovi siihen stereotyyppiseen kaupallisuutta karttavan taiteilijan muottiin. Sen sijaan he usein kokivat taidemarkkinoiden nykyiset toimintatavat ristiriitaisina. Taiteen hinta, eli sen rahallinen arvo, ei usein kohtaa siihen kohdistettua työmäärää. Se on useimmiten liian alhainen, mutta toisinaan taas käsittämättömän korkea. Kaikkea taidetta ei ole edes mahdollista myydä.
...
Muu nimeke
Tapaustutkimus viiden suomalaisen nykytaiteilijan asenteista taidemarkkinoihinAsiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Taiteilija karnevaalien narrina : taiteilija Jani Leinosen Tottelemattomuuskoulu-näyttelyn karnevalistiset piirteet ja vastaanotto verkkomediassa
Palomäki, Liisa (2020)Nykytaiteilija Jani Leinosen taidenäyttely ”Tottelemattomuuskoulu” oli esillä nykytaiteen museo Kiasmassa 4.9.2015–31.1.2016. Se sai laajalti huomiota kansallisesti ja kansainvälisesti. Taiteilija Leinosen taiteen osia ... -
Taiteilijan yksityisarkiston arvonmääritys ja seulonta : tapaustutkimus kuvataiteilija Antti Ojalan aineistosta
Valo, Mikko (2019)Taiteilijoiden yksityiset arkistoaineistot ovat osa (taide)museoiden kokoelma- ja jäämistölahjoitusten vastaanottoon liittyvää ajankohtaista ongelmaa. Mitä säilytetään ja millä perusteella, kun säilytystilat ovat rajalliset? ... -
Itse oppinut taiteilija : tapaustutkimus: Paavo Pyhtilä, 80 v.
Pyhtilä, Pertti (2008)Itseoppinut taiteilija kompensoi ammatillisen taidekoulutuksen puutetta opiskelemalla itsenäisesti moninkertaisesti koulutettuihin kollegoihinsa verrattuna. Hän epäilee taitojaan ja perehtyy siksi huolella tekniikoihin ... -
Öljyvärimaalausten varkaudet taidemarkkinoiden barometrina
Mäkelä, Toni (2011)Taidemarkkinoilla on havaittu, että taiteilijan arvostuksen lisääntyessä, kyseisen taiteilijan väärennösten määrä lisääntyy. Pro gradu – tutkielmassa selvitetään, voiko öljyvärimaalausvarkauksien perusteella tehdä samanlaista ... -
Die Bedeutung der Leipziger Baumwollspinnerei für die Bildende Leipziger Gegenwartskunst : eine diskurskritische Betrachtung eines Phänomens der Gegenwartskunst
Tommila, Maaria (2012)”Leipziger Schule”-termillä nimitetty saksalainen nykytaiteen suuntaus on tullut erittäin kuuluisaksi 2000 -luvulla. Leipzigilaiset maalaustaiteilijat ovat tulleet tunnetuiksi erityisesti erilaisten taide-aiheisten artikkelien ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.