Itse oppinut taiteilija : tapaustutkimus: Paavo Pyhtilä, 80 v.
Itseoppinut taiteilija kompensoi ammatillisen taidekoulutuksen puutetta opiskelemalla itsenäisesti moninkertaisesti koulutettuihin kollegoihinsa verrattuna. Hän epäilee taitojaan ja
perehtyy siksi huolella tekniikoihin niitä – ilman ohjausta – luovasti kokeillen. Häneltä puuttuu taidekoulun sosiaalistava ja identiteettiä rakentava verkosto, joten hän etsii taiteilijan malleja kirjallisuudesta ja
taidekritiikeistä. Hän tutkii toistein taiteilijain teoksia valokuvista ja alkuperäisinä – ja taidemaailmaan
päästyään keskustelee (harvojen) tapaamiensa taiteilijain kanssa. Itseoppineen opintopolut ovat siis moninaiset
Tapaustutkimukseni kohteena ollut taidemaalari Paavo Pyhtilä on syntynyt vuonna 1927. Hän piirsi
lapsesta lähtien, mutta kävi sota-aikana kauppakoulun ja elätti nelilapsisen perheensä varaston- ja myymälänhoitajana koko ajan maalaten ja vapaan taiteilijan ammatista haaveillen. Kun kaksi lapsista oli
kirjoittanut ylioppilaaksi, Pyhtilä toteutti unelmansa.
Kirjallisuus on ollut kansalaiskoulun ja kaksivuotisen ammattikoulun käyneen Paavo Pyhtilän tärkein
taidekasvattaja. Hän luki kotikaupunkinsa kirjaston taidekirjat niin tarkkaan, että kirjastonhoitaja ryhtyi
lainaamaan hänelle käsikirjaston teoksia. Pyhtilä sai kirjoja lahjaksi sukulaisilta ja työtovereilta ja tilasi
niitä kirjakaupan kautta 1950-luvulta alkaen. Hän luki kirjansa tarkkaan alleviivaten ja muistiinpanoja
tehden, eri teosten värikuvia vertaillen ja lehtikuvia mustavalkoisten rinnalle liimaillen. Hyvin kuvitetut
vieraskieliset teokset olivat tärkeitä vertailukohteita kielitaidon puutteesta huolimatta.
Itseoppinutkaan ei opi yksin. Hän tarvitsee rohkaisua ja ohjausta. Paavo Pyhtilä haki – uransa alussa
– toisten taiteilijain kommentteja: Raahen Seminaarilta Leo Heng, Unto Immonen, Eero Sovelius-Sovio,
Oulusta Matti Mikkola, työtoveri Paavo Kaukosalo, ensimmäinen välittäjä Esko Roihu, Osuuskaupan
somistuskurssin vetäjä – kaikki matkan varrelle "sattuneet" ymmärtäjät ovat tänäkin päivänä tarkkaan
mielessä. Lähes 90-vuotiaan Lennu Juvelan sanat Tampereen läpimurtonäyttelyssä 1970-luvun alussa
toistuivat Paavo Pyhtilän 80-vuotisnäyttelyn haastatteluissa: "Puhtaan paletin taiteilija." Itseoppineen
luovuudesta ja vapaudesta kertoo se, että matkakumppaneiden rinnalla toistuvat tasavertaisina myös
nimet Picasso, Braque ja jopa renessanssin Michelangelo, jonka monipuolisuus näkyy Pyhtilän halussa
rakentaa itse purjevene, kotitalo ateljeineen ja huvila näkötorneineen.
Kun taidekirjallisuuden ja taiteilijat voi halutessaan siirtää taidemaailmaan ulkopuolelle ja tutustua
heihin siellä, tarjosivat taidenäyttelyt, museot, galleriat ja taiteilijakodit Paavo Pyhtilälle mahdollisuuden
astua – aluksi vieraana – konkreettisesti taidemaailmaan. Kirjallisuuden glorifioima Pariisi oli Pyhtilänkin unelmien matkakohde ja juuri sinne suuntautuvaan matkaan kului ensimmäinen apuraha 1972. Pariisiin Pyhtilä on palannut 1982 ja 1992 ja vaikka 2002 jäikin väliin, olisi hän Laura-muusansa terveyden
salliessa valmis lähtemään taas juuri Pariisiin. Ennen Pariisia Paavo Pyhtilä oli kuitenkin jo 1940-luvulta
ahkera Ateneumin-kävijä ja kiersi perheineen kesänäyttelyt koko Suomesta. Rooma ja Hampuri tulivat
tutuiksi jo kauppiaan kesälomilla 1960-luvulla. Opintomatkaksi ja luovan työn innoittajaksi riitti Paavo
Pyhtilälle kuitenkin myös Lappi väreineen tai Savutuvan Apajan pirtin rauha.
Itseoppinut matrikkelitaiteilija Paavo Pyhtilä on opiskellut – ja opiskelee edelleen – itse, itsenäisesti
ja itselleen. Hänen opintopolkujensa varrella ovat olleet opettajina taidekirjat, taiteilijat ja taiteenystävät
sekä matkat taiteen pariin ja taiteen lähteille. Tästä ovat syntyneet tuhannet taideteokset, jotka taidemaailmaan esille asetettuina ovat löytäneet arvostusta – ja tehneet osaltaan maailmasta paremman paikan
elää. Raimo Heinon sanoin: "Suomessa on taiteilijoita enemmän kuin mihin meillä on varaa, mutta ei
tarpeeksi."
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29556]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Taiteilija karnevaalien narrina : taiteilija Jani Leinosen Tottelemattomuuskoulu-näyttelyn karnevalistiset piirteet ja vastaanotto verkkomediassa
Palomäki, Liisa (2020)Nykytaiteilija Jani Leinosen taidenäyttely ”Tottelemattomuuskoulu” oli esillä nykytaiteen museo Kiasmassa 4.9.2015–31.1.2016. Se sai laajalti huomiota kansallisesti ja kansainvälisesti. Taiteilija Leinosen taiteen osia ... -
"Taiteilija ei vanhene" : haastattelututkimus kuvataiteilijoiden ikääntymiskokemuksista taidemaailmassa
Aaltonen, Terhi (Jyväskylän yliopisto, 2010) -
Egypti valtaa mielenliikkeet : muutoksia Erkki Hirvelän kuvataiteessa vuodesta 1998
Perttuli, Eveliina (2023)Tutkimukseni käsittelee kuvataiteilija Erkki Hirvelän tuotantoa. Tutkimuksessani keskityn erityisesti 2000-luvun vaihteeseen Hirvelän kuvataiteellisessa tuotannossa ja siihen, mitkä olivat syyt sen taustalla, että Egypti ... -
Taiteilijan yksityisarkiston arvonmääritys ja seulonta : tapaustutkimus kuvataiteilija Antti Ojalan aineistosta
Valo, Mikko (2019)Taiteilijoiden yksityiset arkistoaineistot ovat osa (taide)museoiden kokoelma- ja jäämistölahjoitusten vastaanottoon liittyvää ajankohtaista ongelmaa. Mitä säilytetään ja millä perusteella, kun säilytystilat ovat rajalliset? ... -
Arvoristiriidat taidemarkkinoilla : tapaustutkimus viiden suomalaisen nykytaiteilijan asenteista taidemarkkinoihin
Poutiainen, Viivi (2013)Tutkielman lähtökohtana on ajatus siitä, taiteen ja rahan välillä on oletettu vallitsevan arvoristiriita. Taiteen ja rahan logiikat hylkivät toisiaan, mutta taidemarkkinoilla niiden on pakko toimia yhdessä. Tutkielman ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.