Liikunnanopettajakoulutuksen kehittämisen haasteet : lajiosaamisesta liikunnalliseen elämäntapaan ja kasvatusajatteluun

Abstract

Suvi-Marja Harmanen (2014). Liikunnanopettajakoulutuksen kehittämisen haasteet: La-jiosaamisesta liikunnalliseen elämäntapaan ja kasvatusajatteluun. Pro gradu -tutkielma. Opettajankoulutuslaitos, kasvatustiede ja liikuntakasvatuksen laitos, liikuntapedagogiikka. Jyväskylän yliopisto, 110 s.

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia kokemuksia liikunnanopettajakoulutuksesta ja selvittää, mikä ohjaa koulutusta toimimaan tietyllä tavalla. Tutkimus toteutettiin hermeneuttis-fenomenologiseen ajatteluun perustuvana haastattelututkimuksena. Haastateltavina oli kuusi henkilöä, joista kaksi oli liikuntakasvatuksen opiskelijoita, kaksi laitoksen lehtoria, yksi koulutuksen keskeyttänyt ja yksi työelämässä oleva liikunnanopettaja. Aineisto kerättiin huhti- toukokuussa 2012 ja tammikuun 2013 aikana ja se analysoitiin aineistolähtöisesti. Tulkinnassa pyrittiin löytämään koulutusyhteisössä vallitsevia tiedostettuja ja tiedostamattomia syitä, jotka selittävät haastateltujen kokemuksia koulutuksesta. Tulkinnan palasista pyrittiin muo-dostamaan kokonaiskuvaa liikunnanopettajakoulutusta ohjaavista tekijöistä. Näkemys syveni useiden eri kasvatusta, koulutusta, opetusta ja niiden kulttuureja käsittelevien teorioiden avulla.

Tutkimuksessa liikunnanopettajakoulutus käsitetään yhtenä akateemisena heimona, jolla on omat arvonsa, toimintatapansa ja koulutuskäytännöt, joita koulutusyhteisö välittää koulutus-sukupolvelta toiselle. Liikunnanopettajan opinnoista oli vastakkaisia kokemuksia. Toisaalta koulutusta arvostettiin ja nautittiin yhteisöllisyydestä ja siitä, että opiskelijana sai liikkua itse. Toisaalta koulutuksessa ei koettu opittavan riittävästi ihmissuhdetaitoja eikä miten ihminen oppii liikunnallisen elämäntavan, joka on liikunnanopetuksen tavoite. Koulutuksen kuvattiin myös passivoivan omaa ajattelua ja koulutuksen kehittäminen koettiin hankalana. Haastateltujen kokemukset paljastivat koulutuksen heikosti tiedostettua ja tiedostamatonta logiikkaa. Nykyistä koulutustapaa näyttivät selittävän taustalla olevat koulutusrakenteissa ja opiskelu- ja opetuskulttuurissa vallitsevat piilevät käsitykset. Koulutus näyttää perustuvan korjaavaan projektiin, joka ilmenee uskomuksena, että opettaja voi motivoida oppilaan liikunnalliseksi. Tämä ilmenee myös oppipoika-mestarikoulutuksena, jossa lehtorit pyrkivät siirtämään opiskelijoille taidot sen sijaan, että heitä haastettaisiin ajattelemaan itse. Lehtorit ovat oman alansa asiantuntijoita, joiden toimintaa ohjaa tavoite sallia kunkin yksityisyys. Koulutuksen kehittämistä hidastavat yksityisyyden lisäksi myyttiset uskomukset, joiden mukaan ihmissuhdetaitoja koskevat kysymykset opitaan itsenäisesti ja työelämässä ja että koulutus on jo riittävän hyvä. Koulutusyhteisössä, erityisesti opiskelijoiden keskuudessa, suojaudutaan koulutuksen herättämiltä ristiriitaisilta tunteilta korostamalla hyvää yhteishenkeä eli liikunnan henkeä.

Tutkimus osoitti, että suurimmat kehitystarpeet koulutuksessa koskevat muiden liikunnanopetuksen tavoitteiden kuin taitojen oppimista. Jotta opettajat olisivat valmiimpia kohtaamaan koulutodellisuuden, tulisi koulutuksen koskea enemmän myös kasvatuskysymyksiä. Tällöin myös tavoite liikunnalliseen elämäntapaan ohjaamisesta voisi toteutua.

Suvi-Marja Harmanen (2014). The challenges of developing physical education teacher education: From sport skills to active way of life and educational thinking. Pro gradu thesis. De-partment of Teacher Education, education and Department of Sport Sciences, sport pedagogy. University of Jyväskylä, 110 pp.

The objective of the study was to examine experiences of physical education teacher education and to find out what steers the education towards working in a certain way. The study was carried out as interviews based on hermeneutic phenomenological approach. There were six interviewees, two of whom were physical education students, two teachers of the department, one dropout student and one physical education teacher. The material was gathered during April and May 2012 and January 2013. The analysis of the material was data driven. The aim of interpreting the data was to find the prevailing conscious and subconscious reasons in the education community that explain the interviewees’ experiences of the education. The outcome of the interpretation helped form a general idea of the factors guiding physical education teacher education. The interpretation was deepened with the help of various different theories concerning education and teaching and the cultures in them.

In the study, physical education teacher education is conceived as one academic tribe that has its values, policies and education practices, which the education community conveys from one generation to another. There were conflicting experiences of physical education studies. On the one hand, the education was esteemed and people enjoyed the sense of community and the fact that as a student, one had the opportunity to exercise oneself. On the other hand, not enough teaching was given on interpersonal skills or on how one can learn to lead an active life, which is the aim of physical education. The interviewees’ also described that the training does not encourage active thinking and developing the training was considered difficult. The interviewees’ experiences exposed the logic of the training which is not identified well or not identified at all. What seem to explain the current training practice are the hidden means that prevail in education structures and in studying and teaching cultures. Education seems to be based on a therapeutic project that manifests as a belief that teachers can motivate their students to become sporty. This also manifests as an apprentice and master training, where teachers try to pass on skills to the students instead of challenging them to think themselves. Teachers are experts in their own fields and their work is driven by the aspiration to allow everybody’s privacy. In addition to privacy, developing the education is slowed down by mythical beliefs, according to which interpersonal skills can be learned in a job and that the programme is already adequate. The education community, especially students, protects itself from the contradictory feelings caused by the training by accentuating good team spirit, i.e. the spirit of the department of sport sciences.

The study showed that the biggest needs for improvement are not in the learning of skills but in the learning of other objectives of physical education teaching. In order to make teachers more equipped for facing school reality, the education should touch more on educational issues. In this case, the goal of leading the active way of life may be achieved.

Key words: physical education teacher education, academic tribes, myths, defense mecha-nisms, developing education